Kun valtiollisista toimijoista verottaja jätti Lempäälän, muistan, kuinka kunnan edustajat lähetystönä koittivat turhaan saada sen vielä paikkakunnalla pysymään. Poliisi saikin sitten jo aika rauhassa muuntautua toimimaan yhteistoiminta-alueella. Postikonttorit korvautuivat asiamiesposteilla kauppaliikkeiden yhteydessä.
Veroja kannetaan edelleen ja passin saa noutaa ärrältä, postikin kulkee, ei nyt joka päivä, mutta kumminkin. Palvelut ovat fyysisesti etääntyneet, mutta tiskillä ei juuri kasvoista kasvoihin ole tarvettakaan asioida. Se onnistuu digitalisaation ansiosta verkossa.
Tosiasia on, että monenkaan kunnan katukuvassa ei enää verotoimistosta, postitoimistosta tai poliisista kertovaa kylttiä ole. Vähentääkö se kunnan itseisarvoa?
Kuntien omista moninaisista tehtävistä ja budjetista katoaa nyt leijonan osa, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy isommille harteille, Pirkanmaan maakunnan kunnista muodostetulle hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueet myytiin meille kestävyysvajeella. Julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat nyt ja tulevaisuudessa: Kun väestö ikääntyy, julkinen talous velkaantuu laskelmien mukaan liikaa ja sote-palveluja järjestävät kunnat joutuvat kestämättömään tilanteeseen, kun työikäinen väestö ei pysty verotuloillaan kattamaan kasvavaa hoivan tarvetta. Tarvitaan siis iso rakenteellinen remontti.
Tuskin kestävyysvaje hyvinvointialueiden perustamisella helpottaa, mutta hyvinvointialueilla nähdään olevan yksittäistä kuntaa paremmat eväät vastaamaan haasteeseen. Kaikkialla tosin hyvinvointialueita ei tarvita. Vaaleja ei käyty metropoli-Helsingissä eikä Ahvenanmaalla. Onnellisten ihmisten rannikkoseudulla ei ilmeisesti nurkan takana odottavaa kestävyysvajetta tunneta.
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi ovat hyvinvointialueiden ensimmäiset tehtäväkentät. Jatkoa seuraa. Kunnilla on vielä isona toimialanaan koulutuksen järjestäminen.
Jäljelle jäävien tehtävien painoarvoista kertoo Lempäälän kuntaorganisaatioon hiljan perustetut uudet toimielimet. Ne ovat kunnanhallituksen alainen elinvoimajaosto sekä osallisuusjaosto.
Lempäälä ja Vesilahti kumpikin sijaitsevat onnekseen Tampereen metropolimaisen alueen ytimen tuntumassa. Se on vahva. Tampere yksinään sai Pirkanmaan kunnan yhteisissä, 23 kunnan, aluevaaleissa 40 paikkaa jaossa olleista 79:stä. Muu Tampereen kaupunkiseutu sai paikkoja lisäksi yhteensä 22: Ylöjärvi 5, Kangasala 4, Lempäälä 4, Nokia 4, Pirkkala 4 ja Vesilahti 1. Yhteensä Tampereen kaupunkisedun kunnat kahmivat siis 62 paikkaa! Vain yhteensä 17 jäi muille, ja lähemmäs 10 reuna-alueen kuntaa veti mustanpekan. Kuntaliitoksen ja palvelujen etääntymisen jo kertaalleen kokenut Akaa ei jaksanut äänestää ja jäi Suomen suurimmaksi kunnaksi ilman omaa aluevaltuutettua.
Ihmiset sairastavat ja tarvitsevat sote-palveluja kuten ennen hyvinvointialueitakin. Mistä siis kustannussäästöt? Säästöjä uusi aluevaltuusto pyrkii saamaan aikaan tehokkaalla omalla palvelutuotannolla ja kilpailuttamalla suuryksikkönä yksityisten palveluntarjoajien palveluita. Kaikkein tehokkain keino saada säästöjä aikaan on etäännyttää palveluja. Lääkärin apuna potilaan kohtaamisessa on aiempaa enemmän digi ja netti.
