Hallitukselle on annettava kiitos siitä, että maamme ulkoiseen turvallisuuteen satsataan. Puolustusvoimien perusrahoitus kasvaa merkittävästi. Materiaalihankintoja tehdään 1,5 miljardilla. Yhteensä rahoitusta on luvattu noin 2 miljardia. Rajavartiolaitos saa lisärahoitusta, ja kyberturvallisuuteen satsataan myös huomattavasti.
Irwin Goodmanin laulamaa Juhlavalssia mukaillen: ”Vaan yksi on joukosta poissa, poliisia siellä ei näy…” Poliisin budjetti vuodelle 2023 on jälleen 41 miljoonaa esitettyä pienempi. Poliisi esitti 50 miljoonan lisäystä perusrahoitukseen ja hallitus löysi yhdeksän miljoonaa.
Hallitus painottaa tiedolla johtamista ja kokonaisturvallisuuden merkitystä. Sisäministeriön sivuilla hehkutetaan rikosten selvittämistä, niiden ennalta estämistä sekä kansalaisten turvallisuuden tunteen pitämistä korkealla.
Samaan aikaan kuitenkin poliisiorganisaatiota lyödään lattian rakoon hallituksen julkaisemalla julkisen talouden suunnitelmalla vuosille 2023–2026 niin, että poliisi joutuu aloittamaan toimintansa sopeuttamisen. Sopeuttamissuunnitelmia päivitetään parhaillaan.
Viime syksynä tämä samainen hallitus joutui taipumaan ja perui poliisiin kohdistuneet leikkauksensa ja toiminta saatiin turvattua – muutaman kuukauden ajaksi. Hallituspuolueiden edustajat osoittivat kuitenkin samalla suurta epäluottamusta poliisia ja sen rahankäyttöä kohtaan. Se määräsi tehtäväksi selvityksen siitä, mihin poliisi rahansa vuosi vuodelta ”hassaa” – kuten annettiin ymmärtää.
Selvityksen tilasi sisä- ja valtionvarainministeriö yhdessä. Se tehtiin kolmen hallituksen valitseman riippumattoman asiantuntijan toimesta. Maaneuvos Timo Kietäväinen, professori Lasse Oulasvirta ja professori Roope Uusitalo totesivat, että poliisin rahan käyttö on ollut täysin asiallista, mutta perusrahoitus on liian matala.
Mitä hallitus tällä selvityksellä teki? Ei mitään. Hallitus jätti sen täysin ilman huomiota. Eikö selvitys ollutkaan odotusten mukainen? Oliko syynä se, että meillä on lähihistorian poliisivastaisin puolue johtamassa sisäministeriötä? Onko Keskustapuolueellakin, jotakin hampaankolossa poliisia vastaan? Vai onko todella niin, että kaikki hallituspuolueet haluavat ajaa sisäisen turvallisuuden alas tilanteessa, jossa sitä pitäisi vahvistaa.
Kokonaisturvallisuuden ymmärtäminen tuntuu olevan hallituksella hakusessa. Ei hätää, sillä Turvallisuuskomitea on tuottanut vuonna 2017 julkaisun, josta voisi ymmärrystä kirkastaa. Kokonaisturvallisuuden kannalta elintärkeiden toimintojen joukossa on nimittäin myös sisäinen turvallisuus mm. puolustuskyvyn, johtamisen sekä henkisen kriisinkestävyyden ja muutaman muun toiminnon ohella.
Noin 41 miljoonan leikkaus poliisin budjetista on vastuutonta tilanteessa, jossa uhka yhteiskunnan rakenteita kohtaan on todellinen. Poliisin kuluista noin 70 % on henkilöstömenoja. Poliisi ei voi kohdistaa sopeuttamistoimiaan sellaisiin kuluihin, jotka määritellään muualla. ICT- ja vuokrakulut sekä kaluston ja vaikkapa energian ja polttonesteiden hinta ovat sellaisia. Poliisi voi sopeuttaa vain toiminnasta. Se tarkoittaa sitä, että henkilöstöä on vähennettävä. Yli neljänkymmenen miljoonan vaje perusrahoituksessa tarkoittaa noin 250–300 poliisin vähennystä maassa, jossa on vähiten poliiseja kuin missään Euroopassa. Liekö vähiten koko maailmassa.
Arvoisa Sisä-Suomen poliisilaitoksen toiminta-alueen asukas, vähennys vuonna 2023 sinun asuinalueellasi tulee olemaan 25–30 poliisia. Sen verran vähemmän tulee olemaan poliisimiehiä ja -naisia, jotka tutkivat sinuun kohdistuvia rikoksia, tulevat avuksi, kun sinuun kohdistuu uhka tai vaara ja niitä, jotka yrittävät ennalta ehkäistä pahaa tapahtumasta.
Asukasluvulla mitattuna Sisä-Suomen poliisilaitos on maamme suurin poliisilaitos. Poliisi on kansalaisia varten, eikä suinkaan toisin päin. Teitä arvoisat kansalaiset, on lähes 800 000. Kertokaa te, mistä Sisä-Suomen poliisilaitos lakkauttaa poliisiaseman – tai pari. Mitkä rikokset jätetään tutkimatta ja missä poliisipartioiden tulee näkyä vielä entistäkin vähemmän. Hallitus ei yllä mainittua priorisointia osaa nimittäin tehdä.
Jari Kinnunen, kansanedustaja (KOK), rikosylikomisario (vv.)
Veijo Niemi, kansanedustaja (PS), rikosylikonstaapeli (evp.)
