Sääksjärven lähimetsiä jää massiivisen tiehankkeen alle. Kuva: Teemu Hiltunen
Lempäälän ja Pirkkalan kunnat antoivat valtatie 3:n parannushankkeen YVA-selontekoon lausuntonsa helmikuun lopulla. Pirkkala kannatti nykyisen tien parantamista ja lähimetsäluonnon säästämistä (väylähankkeen vaihtoehto 0+) ja Lempäälä taas Puskiaisten oikaisun ja 2-kehätien rakentamista ja lähimetsien tuhoamista (vaihtoehto 1). Haluaisin kiinnittää huomion nyt kuntien eroihin lausuntoprosessissa sekä Lempäälän lausunnon sisältöön.
Pirkkalassa kunnanhallitus äänesti lausunnosta ja näin vaaleilla valitut luottamushenkilöt ryhdikkäästi hoitivat velvollisuutensa isossa kuntaa koskevassa asiassa.
Lempäälässä taas kunnan mielipiteeksi muodostui viranhaltijan laatima lausunto, josta eivät valtuutetutkaan tienneet ennen sen lähettämistä saati, että näin isosta asiasta oltaisiin keskusteltu ja äänestetty valtuustossa tai hallituksessa tai edes lautakunnissa. No, nyt se on myöhäistä ja väylähankkeen vastuuviranomainen Pirkanmaan ELY-keskus on saanut Lempäälän lausunnon, jonka sisältö jättää paljon toivomisen varaa muutenkin kuin syntyprosessinsa osalta.
Ensinnäkin Lempäälän lausunto ottaa kuin päätettynä uusien teiden lisäksi myös maakuntakaavassa olevan ratapihan siirron samaisiin metsiin Lempäälän ja Pirkkalan välille. Lausunnon useassa kohdassa viitataan tähän väylien ja ratapihan muodostamaan kokonaisuuteen. Tämä tuntuu oudolta sikäli, että en ole huomannut missään vaiheessa valtuuston keskustelua tai muuta kunnan strategiaan liittyvää keskustelua ratapihan tulosta kunnan alueelle. Toisaalta taas asia ei tunnu lainkaan oudolta, koska jo 2014 Lempäälän kunnan lausunto maakuntakaavan vaihtoehtoihin oli kritiikittömän puoltava kaikille maakuntakaavaan sittemmin valittuihin ratkaisuihin, ratapihan siirto mukaan lukien. Tätäkö se kunnan slogan ”kyllä” tarkoittaa? Kritiikitöntä kynnysmattona olemista? Vai onko vain niin, että raha ratkaisee ja luontoa voidaan säästää vasta sitten, jos siihen on ”varaa”?
Lausunnossa myös todetaan, että uusi moottoritielinjaus, kehätie, ratapiha ja kaikki muu kaavoitus niiden ympärille olisi ekologisesti kestävää. Miten on mahdollista, että usean neliökilometrin kokoisen metsäalueen tuhoaminen olisi ekologisesti kestävää?
Lausunnossa nostetaan ihan oikein esiin meluntorjunta ja kuinka se on 0+-vaihtoehdossa vajavaisempi muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Tämä onkin kummallista ja olisi ensiarvoisen tärkeää toteuttaa meluntorjunta täydessä laajuudessa myös 0+-vaihtoehdossa.
Puskiaisten oikaisu ei ole ilmastoteko, kirjoittaja sanoo. Kuva: Teemu Hiltunen
Lausunnossa väitetään, että kunnan kaavoitussuunnitelmat metsäalueelle – jotka koskisivat useita satoja hehtaareja – ”parantaisivat alueen virkistysverkostoa mahdollistaen myös liikuntaesteisten pääsyn luontoon”.
Tämä on aivan absurdi väite. Metsäalueen ja sen polkuverkoston radikaali pienentäminen ei ole parannus eikä ole mitään esteitä sille, että nykyistä polkuverkostoa hyödyntäen tehtäisiin liikuntaesteisillekin sopivia reittejä. Jos kaavoitussuunnitelmat toteutuisivat, niin esimerkiksi tänäkin talvena ahkerassa käytössä vielä pitkälle huhtikuussa ollut maakaasuputken latu Kuljusta Pirkkalaan jäisi suurelta osin väylien ja kaavoituksen alle. Miten se olisi parannus?
Kun muutama vuosi sitten kuntalaisten vastustus kaatoi tälle samalle alueelle suunnitellun louhoshankkeen, niin nyt pelkästään väylähankkeiden osalta vaihtoehdossa 1 maa-ainesta ja kalliota louhittaisiin Kheopsin pyramidin verran. Sen päälle sitten kunnan kaavoitussuunnitelmat ja ratapihan alle jäävät maa-alueet. Se olisi erittäin iso maan mylläys, josta seuraisi erittäin suuret päästöt.
YVA-selonteossa on laskettu väylien rakennusaikaiset suuret päästöt. Lempäälä voisi laskea myös omien kaavoitussuunnitelmiensa päästöt.
Lausunnossa on kauniita ajatuksia kompensoinnista, mutta onko niistä mitään laskelmia ja suunnitelmia? Miten iso hintalappu niillä olisi? Mikään muualla tehtävä kompensointi ei tietenkään voisi korvata Sääksjärven ja Pirkkalan asukkaiden menetettyä mahdollisuutta nauttia lähiluonnosta.
Kaiken kaikkiaan Lempäälä on ollut hyvin etukenossa omissa suunnitelmissaan tälle alueelle. Sääksjärven osayleiskaavaluonnos, vastikään uutisoidut lähijunaseisakkeiden suunnitelmat sekä Sääksjärven koulun laajennussuunnitelmat ovat kaikki joiltain osin tehty sen varaan, että Puskiaisten oikaisu ja kehätie tulevat. Entäpä jos eivät tulekaan? Se tuskin olisi maailmanloppu eikä tarkoittaisi kunnan pohjoisosan näivettymistä. Sääksjärven koulu tarvitsisi joka tapauksessa laajennusta ja junaseisake voisi tulla nykyiselläkin asukasmäärällä.
Se myös mahdollistaisi tuon laajan luontoalueen kehittämisen Tampereen seudun vihreäksi keitaaksi suojelemalla ensin tärkeimmät luontokohteet, kuten useat Lempäälän omienkin selvitysten mukaiset Metso-suojelukelpoiset alueet, ja sitten yhdessä metsänomistajien kanssa laajentaen jatkuvapeitteisiä ja suojeltuja alueita. Metsien suojelu tai ainakin jaksollisesta kasvatuksesta luopuminen saattaa pian olla metsänomistajillekin avohakkuuta kannattavampaa.
Väestönkasvukin olisi edelleen mahdollista, vaikkakin maltillisemmin. Sääksjärven keskustassa on esimerkiksi tilaa vaikka uusille kerrostaloille ja niiden kivijalkayrityksille ja -palveluille. Ideaparkin ympäristössä taas on tilaa niin asutukselle – kuten on jo suunniteltukin – kuin yrityksillekin.
Oikaisuvaihtoehdon puolustajien argumentit, kuten oikaisun oleminen ilmastoteko tai oikaisun olevan pakollinen Sääksjärven junaseisakkeelle, on jo kumottu. Ilmastoteko oikaisu ei ole, koska sen rakentamisaikaiset suuret päästöt eivät koskaan kompensoidu muutaman minuutin lyhyemmän ajomatkan tuomalla säästöllä. Ja seisake olisi mahdollista rakentaa Sääksjärvelle nykyiselläkin asukasmäärällä jo lähivuosina.
Lopuksi esitän toiveen, että Lempäälän vaaleilla valitut päättäjät tekisivät ihan oikean ryhtiliikkeen. Teillä on valta, vastuu ja velvollisuus käsitellä näitä isoja asioita avoimesti ja kuntalaisia kuunnellen. Sama koskee myös Lempäälän seurakuntaa, joka on metsänomistaja hankealueella. Seurakunta ei ole pyynnöistä huolimatta ottanut kantaa väylä- ja kaavoitushankkeisiin. Kuten ei ole myöskään Lempäälän ympäristöyhdistyskään. Molemmilta tahoilta toivoisin kannanottoa näihin massiivisiin hankkeisiin, jotka kutistaisivat lähiluontoamme peruuttamattomasti.
Teemu Hiltunen
Viimeisimmät kommentit