Koru odotti rantavedessä löytäjäänsä yli tuhat vuotta: Vesilahden Laukosta paljastui muinaislöytö – Liisa Lagerstam: ”Paikalla on ollut jo viikinkiajalla mahtitalo”

Kupurasoljet olivat perinteisiä hämäläisiä viikinkiaikaisia naisten rintakoruja. Viikinkiaika alkoi 800-luvun tienoilla ja päättyi 1100-luvulla. Kuva: Liisa Lagerstam

Laukon kartanon isännän Jouni Minkkisen perjantai sai yllättävän käänteen, kun hän ryhtyi käymään metallinpaljastimella kartanon rantaa läpi.

Hän löysi vanhan kivilaiturin vierestä viikinkiaikaisen kupurasoljen. Koru on arviolta 900- tai 1000-luvulta.

Koru löytyi syvältä vedestä kivien alta. Löydöstä oli todistamassa myös kartanon emäntä Liisa Lagerstam.

– Nyt kun vesi on Pyhäjärvessä poikkeuksellisen matalalla, Jouni oli ajatellut, että voisi olla mielenkiintoista tehdä metallinetsintää järven puolelta.

– Metallinpaljastin antoi pienen signaalin, jota hän seurasi. Hän kaivoi sinnikkäästi, ja sitten minulle tuli soitto, että nyt on löytynyt jotain hienoa. Otin korusta heti tuoreeltaan kuvia, Liisa Lagerstam kertoo.

Vesi on matalalla, joten Jouni Minkkinen ryhtyi tutkimaan rantaviivaa metallinpaljastimella. Koru löytyi taustalla näkyvän muinaislaiturin vierestä. Kuva: Liisa Lagerstam

Koru on halkaisijaltaan kuusi senttiä oleva kupurasolki, rintakoru, joka kiinnitettiin vaatteeseen neulan avulla. Soljen koristelu on yhä selkeästi nähtävissä.

Kupurasolkia kannettiin usein pareittain olkasolkina ja ne kannattelivat ketjulaitetta.

– Kupurasoljet ovat suurimmillaan olleet hyvinkin isoja, mutta eivät kuitenkaan mitään kilpiä. Löydetty koru on kompaktin kokoinen, keskikokoa. Se on kaunis, Liisa Lagerstam sanoo.

Suomen mittakaavassa kupurasoljet ovat melko yleisiä löytöjä. Poikkeukselliseksi löydön tekee Lagerstamin mukaan sen löytöpaikka.

– Esineenä koru on tavallinen, mutta vesilöytönä se on harvinainen ja löytöpaikkansa vuoksi kiinnostava. Laituri on todennäköisesti palvellut jo ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihdetta.

– Löytö vahvistaa ajatusta siitä, että paikalla on ollut laituri ja talo jo ennen kuin Kurkien suku asettui tänne asumaan keskiajalla. Kurkien asuinpaikan paikalla on ollut jo viikinkiajalla mahtitalo, hän toteaa.

Liisa Lagerstamin mukaan asumishistoria on Laukossa poikkeuksellisen hyvin selvillä ja Suomen oloissa harvinaisen pitkä.

Kupurasolki toimitetaan Museoviraston arkeologisiin kokoelmiin. Kuva: Liisa Lagerstam

Laukosta on löydetty aiemminkin muinaisesineitä. Esimerkiksi vuonna 2015 Laukosta löytyi yli 1 000 vuotta vanha kolmipäinen kotkakoru.

– Laukossa on tehty myös aselöytöjä, kuten ristiretkiajan taistelukirves ja suuri keihäänkärki, mutta itseäni ilahduttavat hyvin säilyneet muinaiskorut, Liisa Lagerstam sanoo.

– Uskon, että koru on paikallista tekoa. Siinä on paikallisia muotoja, hän toteaa.

Kupurasolki toimitetaan Museoviraston arkeologisiin kokoelmiin.

– Siellä se asianmukaisesti konservoidaan, luetteloidaan ja säilytetään, Lagerstam sanoo.

Kartanon maat on suojeltu muinaismuistoalueena, eikä niillä saa tehdä enempää etsintöjä.

 

Lue myös:

Laukosta löytyi mahtiriipus