Kolumnisti Piikki piikitteli sangen yksisilmäisesti tässä lehdessä 27.7. otsikolla ”Rahojamme haaskataan”. Juttu oli hyvin yksipuolinen ja opposition puheiden värittämä. Piikki kaatoi Fortumin sekoilun Uniperissä hallituksemme syyksi. Jotenkin oudolta tuntui siitä johdettu laskelma Fortumin tappiosta kansalaisten maksettavaksi. Oikein summakin mainiten 2 500 euroa sulle ja mulle, kaikille meille. Jotta totuutta ei aivan poljeta populismiin, on syytä kommentoida asiaa.
Ihmetystä herättää, kuinka pörssiyrityksen rahanpolttaminen onkin minulle kohdistuvaa menoa. Ajatus on outo ja kaukaa haettu. Piikin ajatus juoksee siten, että valtiolle jää saamatonta sijoitustuloa, jonka suuruus lienee tuo mainittu. Tulee mieleen sanonta, ”älä nylje saamatonta karhua”. Bisnesmaailmassa on tunnetusti riskinsä. Näitä riskejä pamahti Venäjän hyökkäyksen mukana koko maahan ja Eurooppaan. Missään muualla en ole kuullut, että siitä syytetään kärsivän maan hallitusta.
Fortumin Uniper-riskeistä varoiteltiin kyllä monella suulla, mm. edustaja Paavo Arhinmaa (vas.) kyseli venäjänriskien perään eduskunnassa, jo 2017 (sama Paavo, joka oli eri mieltä Caruna-kaupoista, josta saaduille rahoilla Fortumin sekoili Uniper-kauppoihin). Mutta sitä ei silloinen Kataisen– ja myöhemmin Sipilän hallitus ottanut kuuleviin korviin, piti saada taseet töihin. Sitä ei ajateltu, että taseet voivatkin ryhtyä myyräntöihin.
Näin juuret suurelle rahantörsäykselle ja sijoitusseikkailulle luotiin muiden kuin nykyisen hallituksen aikana. Marinin hallitus on ollut korjaustöissä ja hätäaputöissä edellisten oikeistohallitusten jäljiltä. Korjauksiin on palanut rahaa, se on totta.
Koronan tultua rahaa vaadittiin tukina yrityksille ja kunnille. Oppositio suorastaan ulvoi tukien perään, syytti hidastelusta ja kitsastelusta vakavassa kriisissä. Tukea annettiin ehkä liiankin helposti.
Sipilän hallituksen, jonka rahakirstun vartijana oli kokoomuksen Petteri Orpo, jäljet ovat olleet hirveät. Kuritettiin kuntien taloudet kuralle, se korjautui koronatuilla valtaosin kuntien ylijäämäksi. Kansalaisiin kohdistuneita kikyjä ja lomarahaleikkauksia korjattiin. Vähävaraisten asemaan tehtiin helpotuksia ja kansaneläkkeen ns. vappusatanen on sekin tullut maksettua, sekä työttömyyskorvaukset korotettua. Taksijärjestelmä on edelleen sekaisin, siihenkin on tulossa muutoksia.
No, ennen Ukrainan sotaa ja siitä huolimatta, työllisyysaste oli saavutettu, kansantalous on ollut kasvu-uralla. Suomi oli ja on kiinnostava investointien kohde. Metsäyhtiöt ja kauppa ovat tahkonneet huipputulosta. Velan ottamisen määrä oli kallistunut supistumaan, kaiken katkaisi kuitenkin Ukrainan sota. Rahaa ja aseapua annettiin sinne muiden mukana, maahan otettiin vastaan kymmeniä tuhansia ihmisiä. Heidän asuttamisensa on maksanut valtio. Sinisilmäistä Suomea ja läntistä maailmaa sumutettiin ja kusastiin päin pärstää Putiniin uskoville.
Tässä oleelliset ”rahojen haaskaukset” en koe, enkä näe, että hallituksemme olisi mitenkään syyllistynyt ylimääräiseen rahojen haaskaukseen.
Rauno Jääskeläinen
Lue myös:
