Postin huhti-kesäkuun oikaistu liiketulos heikkeni 8,5 miljoonaan euroon verrattuna vuoden takaisesta 13,7 miljoonasta eurosta. Neljänneksen liikevaihto kohosi viisi prosenttia 411 miljoonaan euroon. Posti kuitenkin arvioi liikevaihtonsa kasvavan edellisvuodesta. Postin liikevaihto oli vuonna 2021 kaiken kaikkiaan 1 595 miljoonaa euroa.
Postipalveluiden kannattavuutta heikentää hidastunut talouskasvu, kiihtynyt inflaatio sekä ”toimintaan liittyvät haasteet” seuratakseni Postin omaa ilmaisua.
On selvää, että Postin on toimittava tehokkaasti, mutta kuinka paljon sen pitää tuottaa voittoa? Seikkailut Itella-nimellä naapurimaissa perusteltiin nekin liiketoiminnan tehostamisella. Tärkeämpää on kysyä, miksei Posti arvioi julkisesti ja säännöllisesti onnistumistaan yhteiskunnallisessa tehtävässään, julkisen palvelun tuottajana? Sehän on syy, miksi koko Pietari Brahen 1638 perustama laitos on olemassa.
Sen sijaan Posti haluaa vähentää jakeluvelvoitteensa viikonpäiviä. Jo nyt tiistai on päivä, jolloin kirjeet eivät maaseudulla kulje. Harvaan asutulla maaseudulla postinkanto on totta kai kalliimpaa kuin taajamissa, mutta kansalaisten tasaveroinen kohtelu yhteiskunnan jäseninä on arvo, josta ei pidä tinkiä. Olen ymmärtänyt Postin lobbauksesta, että se tinkisi kansalaisten yhdenvertaisuudesta, jos saisi päättää…
Yksi Postin pari vuotta sitten tekemistä toiminnan uudistuksista oli, että postipaketti on haettava viikon kuluessa siitä, kun tieto paketin saapumisesta on asiakkaalle tullut. Tämä aika on liian lyhyt: voit olla työmatkalla, lomalla, sairaana tai muuten estynyt, jolloin lähetystä ei ehdi hakemaan. Tai puhelimen akku sattuu olemaan ratkaisevalla hetkellä tyhjä. Tai sähköpostissa on häikkää. Tällöin paketti palautuu lähettäjälle, joka joutuu maksamaan palautuksen kulut.
Näin on minulle käynyt asioidessani esimerkiksi säätiöiden kanssa tai aiemmin sukuseuran asioissa. On myös käynyt niin, että ilmoitus paketin saapumisesta tulee sähköpostiosoitteen, jota ei juurikaan lue. Lähetystä ei osaa hakea, kun tietoa sen saapumisesta ei ole tullut. Virhe on tällöin lähettäjän. Silti vanha päiväpostin paperilippu: ”Sinulle on tullut paketti” olisi toiminut.
Tämä on lähinnä palvelutason madaltamista, mutta selvää sähläystä on seuraava. Lähetin paketin Sysmään. Osoite oli tikkukirjaimin kirjoitettu ja tarkalleen oikea, samoin puhelinnumero, johon saapumisesta piti ilmoittaa. Postin uusi käytäntö on, että tällaisissa noudettavissa paketeissa saajan osoitteeksi merkitään kyseisen postitoimipaikan katusoite. Paikallinen kesähessu (?) oli tulkinnut, että osoite oli väärä. Paketissa oli jopa merkintä saajan verotuskunnan tarkistamisesta (?) Silti lähetys palautettiin merkinnällä ”osoite tuntematon”. Sain maksaa palautuksen ja seuraavana päivänä lähetin sen taas uudestaan, samalla osoitteella ja tällä kertaa kotiin kuljetettuna. Maksoin saman paketin kolmeen kertaan. Postin liikevaihto kasvoi…
Kun näitä tapauksia oli liikaa, sapetti niin, että soitin Postin valtakunnalliseen palvelunumeroon Helsinkiin. Siellä vastaaja ei jaksanut kuunnella palautetta, vaan ryhtyi ”opettamaan” soittajaa. Sekin oli sähläystä: ottaisitte kiltisti vastaan palautteen ja veisitte sen organisaatioon ylemmäs asiakkaan kehityspanoksena, niin ei tulisi kirjoitettua tällaisia juttuja.
Juha Kuisma
Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija.
