25-vuotias ranskalainen Elisabeth Grossemy koki elämänsä yllätyksen, kun hänen kaksi läheistä ystäväänsä, serkukset Charlotte Duval ja Gabrielle Morineau saapuivat eräänä elokuun iltana Vesilahden ekokylään polkupyöriään taluttaen.
Grossemy oli saapunut Kurjen ekokylään viime maaliskuussa tarkoituksenaan oppia viljelyä, puutarhanhoitoa ja permakulttuuria. Myös suomalainen yhteiskunta ja ekologisuus ylipäänsä kiinnostivat häntä. Valmistuttuaan sosiologiasta hän halusi hetken aikaa hengähtää ennen varsinaista työelämään siirtymistä, ja vapaaehtoistyö EU:n rahoittaman ECS-hankkeen kautta tarjosi tähän mahdollisuuden.
− Charlotte ja Gabrielle saapuivat siis illalla, ja ulkona oli silloin jo aivan pimeää, Grossemy kertoi.
− En aluksi nähnyt heitä kunnolla, ja kun sitten tunnistin heidät, se oli valtava shokki ja tietysti myös iloinen yllätys. Minun piti nukkua yön yli, että todella tajusin heidän olevan täällä.
Duval ja Morineau eivät suinkaan lentäneet Suomeen, vaan 3 000 kilometrin matkasta he taittoivat noin puolet, lähes 1 500 kilometriä polkupyörillä. He halusivat valita lentämistä ekologisemman tavan matkustaa ja samalla tavata erilaisia ihmisiä sekä tutustua eri kulttuureihin ja elämäntapoihin. Matkallaan he tapasivat paljon ystävällisiä ihmisiä, jotka tarjosivat matkalaisille yösijan kodeistaan.
− Opimme matkalla paljon, he kuvaavat.
− Lähdimme liikkeelle Normandiasta, kolmenkymmenenviiden asteen kuumuudessa, Duval kertoo.
− Poljimme Benelux-maiden kautta Saksaan ja Lyypekistä otimme autolautan Helsinkiin. Helsingistä pyöräilimme vielä kaksi päivää tänne Vesilahteen.
Kaiken kaikkiaan Duval ja Morineau käyttivät matkaan aikaa runsaat kaksi viikkoa. Mukanaan heillä oli pyöräreput, joissa olivat heidän henkilökohtaiset tavaransa sekä makuupussit ja kevyt teltta.
Duval ja Morineau ovat olleet läheisiä koko ikänsä, joten matkanteko sujui vaivattomasti, vaikka välillä käytiinkin keskusteluja reittivalinnoista ja pohdittiin, missä saadaan puhjennut rengas paikatuksi. Kuumuus hellitti pohjoiseen päin siirryttäessä.
− Halusimme kovasti nähdä Elisabethin ja tämän ekokylän, Duval kertoo.
− Onhan tämä ihana paikka. Olemme ekokylässä kaiken kaikkiaan kuukauden, jonka jälkeen aloitamme paluumatkan takaisin Ranskaan. Tällä kertaa matkustamme ensin Tallinnaan, josta jatkamme linja-autolla Saksaan, Morineau täydentää.
Kaikki kolme ranskatarta ovat viihtyneet maaseudun rauhassa erinomaisesti. Grossemy on viime keväänä kokenut talviset kinokset, pakkaset ja päässyt hiihtämään. Suomen lukuisat järvet, hiekkatiet ja metsät ovat tarjonneet kaikille kolmelle elämyksiä ja iloa.
− Emme olleet myöskään koskaan aikaisemmin saunoneet, Duval kertoo innostuneena.
− Se oli tosi mukavaa.
− Metsässä käveleminen taas on niin rentouttavaa ja poistaa kaiken stressin, Morineau miettii.
Kurjen Ekokylän talot on rakennettu ekologisia materiaaleja hyödyntäen.
− Esimerkiksi muovin käyttö on minimoitu, kertoo ekokylässä perheensä kanssa kolmisen vuotta asunut Reima Kanerva.
− Kaikissa taloissa on yhtä lukuun ottamatta kuivakäymälät. Ekokylään kuuluvat asuintalojen lisäksi yhteissauna, joka lämpiää kolmisen kertaa viikossa ja niin kutsuttu saunatupa, johon ESC-hankkeen kautta saapuvat nuoret majoittuvat.
Tärkeässä roolissa kylässä on myös yhteistalo.
− Tällä hetkellä siellä järjestetään joka arkipäivä yhteisruokailu, Kanerva kertoo.
−Silloin kun kylässä ei asu vapaaehtoisnuoria, yhteisruokailuja on harvemmin. Kokoonnumme yhteistaloon myös monenlaisen kylän yhteistoiminnan merkeissä.
Tällä hetkellä kylässä asuu kuusi vapaaehtoisnuorta, jotka ovat kotoisin Luxemburgista, Belgiasta, Espanjasta, Italiasta, Ranskasta ja Portugalista.
− EU haluaa tukea erilaisia solidaarisuushankkeita, joissa tehdään yhdessä asioita toisten tai vaikka luonnon eteen, kylässä asuva Jonna Kolkka sanoo.
− Olemme tänä vuonna lisänneet muun muassa luonnonmukaisen puutarhan pölyttäjiä ja biodiversiteettiä tukemaan.
− Toisista välittäminen ja heidän arvostamisensa on olennaista näissä solidaarisuushankkeissa, Kanerva lisää.
− Ongelmat, mutta myös ratkaisut niihin, ovat yhteisiä. Osallisuus, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus ovat avainasemassa tässä vaihto-ohjelmahankkeessa.
