− Tein näitä viitisen vuotta sitten, ja sattumalta polkupyörä täytti silloin samana vuonna kaksisataa vuotta. Kuva: Kari Pusa
Vesilahtelainen kuvanveistäjä Tapio Kettunen opiskeli peruskoulun jälkeen puusepäksi, mutta pienestä pitäen hänellä oli haave tulla taiteilijaksi.
− Sain kuitenkin peruskoulussa vähän vääränlaisen kuvan tai väärää tietoa siitä, miten taiteilijaksi tullaan. Sanottiin, että pitää ensin lukea ylioppilaaksi, ja se taas ei minua ole koskaan kiinnostanut. Olen aina enemmän halunnut tehdä käsilläni kuin opiskella asioita kirjoista.
Kun Kettunen oli 30-vuotias, hänelle selvisi, ettei hänen saamansa käsitys taiteilijaksi tulemisesta pitänyt paikkansa.
− Pyrin Kankaanpään nelivuotiseen taidekouluun ja pääsin sinne sisälle. Siellä sain opetusta grafiikassa, kuvanveistossa ja maalaustaiteessa. Kuvanveisto tuntui minulle kaikista omimmalta.
− Tarkoitukseni oli muutamia vuosia sitten tehdä pyöräilijäteosten hitsaustöitä ulkona, ja aina, kun sain nurmikolle tavarani levitettyä, alkoi sataa. Kesää odotetaan aina koko pitkä talvi ja sitten se voikin olla vesisadetta täynnä. Kuva: Kari Pusa
Taiteellisen lahjakkuuden Kettunen on perinyt ennen kaikkea isänsä puolelta.
− Isäni oli seppä ties kuinka monennessa polvessa, ja kun olin pieni, hän piirteli hienoja muotokuvia ihmisistä ilman mitään koulutusta. Hän myös teki veistoksia raudasta ja puusta.
Visuaalisuus ja dynaamisuus ovat Kettuselle tärkeitä asioita kaikissa hänen taideteoksissaan. Lisäksi hänestä ratkaisevaa on se, miten idea käytännössä toteutetaan.
− Vaikka idea olisi kuinka hyvä, mutta toteutus jää puolitiehen, se ei silloin puhuttele ainakaan minua. Taiteessani en ole halunnut antaa valmiita tulkintoja ihmisille, vaan jokainen ihminen tulkitsee teoksia itsestään käsin ja omasta näkökulmastaan. Nimien antaminen teoksilleni saattaa kestää jopa vuosia, sillä haluan nimen olevan moniselitteinen, iskevä ja kiinnostava.
Veistostensa materiaalina Kettunen käyttää lähes ainoastaan pronssia. Kettunen elää yksinomaan taiteelle, vaikka se tarkoittaakin elämistä toimeentulon rajamailla. Korona-aika rokotti taiteilijoita entisestään, sillä ihmiset panivat rahapussinsa kiinni ja taideteosten myynti putosi minimiin.
− Harva ymmärtää, miten paljon työtä yhden veistoksen tekemisessä on. Sen vuoksi teosten hintakin on eri luokkaa kuin vaikkapa Ikeasta ostettujen, sarjatuotantona tehtyjen puutarhatonttujen ja patsaiden.
Kettunen näkisi mielellään teoksiaan julkisilla paikoilla sen kokoisina kuin on ne mielessään tarkoittanut.
− Työni ovat tietyssä mielessä miniatyyreja kaikki, vaikka ne sellaisenakin toimivat ja toivottavasti myös puhuttelevat.
Kettusella oli vastikään Lempäälän pääkirjastossa taidenäyttely, mutta Kettunen ottaa kävijöitä vastaan mielellään myös omaan kotiinsa.
− Täällä on näyttely jokaisena vuodenpäivänä katsojia odottamassa, hän vinkkaa.
