Korona nostaa taas päätään, mutta virallinen tiedotus jatkuu yhtä sekavana kuin ennenkin. Kaiken lisäksi viimeistään nyt voidaan lopettaa puheet siitä, että meillä hallitus ja viranomaiset ovat hoitaneet koronapandemian hyvin. Suomen koronakuolleisuus on viisinkertainen EU:n keskiarvoon nähden.
Tätä faktaa eivät edes poliitikot pysty selittämään parhain päin, vaikka yritetty on. ”Kuolleet ovat valtaosin ikäihmisiä”. Entä sitten? Eikö heillä ole väliä? Selitysten sijaan kaipaan uutista, jossa jokin taho sanoo ottavansa kuolemista poliittisen vastuun.
Hoitajien työtaistelutoimet ovat toistaiseksi ohi ja siinä suhteessa kaikki on hyvin, vai onko sittenkään? Työmarkkinasovusta ja sen tiedottamisesta jäi todella sekava kuva. Vielä pari päivää aikaisemmin osapuolten kantojen sanottiin olevan toivottoman kaukana toisistaan, ja sitten yhtäkkiä ilmoitettiin, että sopu oli syntynyt. Kun tilanteeseen saatiin valaistusta, tuli väistämättä mieleen vanha Kummeli-sketsi, jossa ”Pena sen siinä keksi ihan viime metreillä…”. Tässä tapauksessa työnantajapuoli oli keksinyt käyttää harmonisointirahat tähän palkkaratkaisuun.
Näin sopimus saatiin näyttämään lähes hoitajien tavoitteiden mukaiselta ja hoitajaliittojen johtajat saivat kertoa julkisuudessa hyvistä korotuksista. Heillehän on tärkeintä saada säilytettyä kenttänsä luottamus ja päästä jatkamaan hyväpalkkaisessa hommassa. Kummastusta herätti heidän takeltelunsa A-Studiossa, kun juontaja yritti tivata moneen kertaan korotusprosentteja.
Lisäksi ohjelman aikana selvisi, että osapuolet olivat erimielisiä siitä, mitä oli sovittu. Julkisuudessa haastatellut hoitajatkaan eivät tuntuneet tietävän sopimuksen sisältöä, mutta kaikki korostivat, että pääasia oli sopuun pääseminen. On helppo ennustaa, että tämä ei ollut vielä tässä. Kun harmonisointi tulee ajankohtaiseksi ja hoitajat kuulevat, että heidän eväänsä on jo syöty, saattaa nousta äläkkä. Työmarkkinajohtajilla lienee silloin selittämistä.
Hoitajapulasta on puhuttu pitkään. On mietitty, mistä alalle saataisiin lisää tekijöitä. Suomessa on kuitenkin hoitajia asukaslukuun verrattuna yli kaksinkertainen määrä Viroon verrattuna ja myös Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna selvästi enemmän. Koska oletan, että suomalaiset hoitajat ovat yhtä työteliäitä kuin verrokkimaiden kollegat, syyn täytyy olla töiden organisoinnissa. Johtamisongelmat ovat tulleet esille mm. työtaistelun yhteydessä. Hyvän johtamisen merkitys työhyvinvointiin ja motivaatioon on ratkaiseva.
Yleisemmin kyse on myös palvelurakenteesta ja hoitajien työnkuvasta, joka Suomessa on laajempi kuin monessa muussa maassa.
Lopuksi Lempäälään. Kunnan hyvinvoinnin palvelualueen tämän vuoden määrärahat eivät riitä. Tarvitaan lisää peräti 2,5 miljoonaa euroa. Taas kerran on budjetti tehty alakanttiin. Nyt ongelma on aikaisempaa suurempi, koska Pirkanmaan hyvinvointialueen tarvitsemat rahat on laskettu kuntien ilmoitusten mukaan. Lisää tullaan tarvitsemaan sinnekin.
Kirjoittaja kantaa vastuun kolumnista.
