– Missä on Paavo Nurmi?, opettaja Erja Jaakkola tiedustelee ja seuloo lapsia katseellaan.
Aleksi Seppä vastaa kutsuun ja alkaa pukea Jaakkolan ojentamaa roolipaitaa päälleen.
Luokassa käy vilske, sillä itsenäisyysjuhlan harjoitukset ovat juuri alkamassa. Ohjelman ja esittäjien läpikäynti jatkuu. Kustaa Vaasa on sairaana, mutta kansanparantaja, reissumies, kenttäpastori ja sotilaspoika ovat paikalla.
– Juontajat muistavat suunliikkeet, Jaakkola ohjeistaa, kehottaa luokkaa hiljenemään ja sitten lähtee:
– Tervetuloa itsenäisyysjuhlaan!, juontajakaksikko lausuu.
Kuljun koulun 4C- ja 4D-luokka järjestävät maanantaina 5. joulukuuta itsenäisyysjuhlan. Juhla järjestetään päivällä koulun väelle, mutta alkuillasta on yleisölle avoin esitys.
– Esityksessä on vapaaehtoinen pääsymaksu, jonka tuotto menee leirikoulujen hyväksi, Erja Jaakkola kertoo.
Itsenäisyysjuhlan ohjelma on opettajakaksikko Erja Jaakkolan ja Paula-Maija Sahrmanin käsikirjoittama. Sen ensiesitys oli vuonna 2007 Suomen täyttäessä 90 vuotta.
Sittemmin esitys on nähty Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksissa ja sen kanssa on vapaaehtoisesti ja kutsuttuna vierailtu muun muassa hoivakodeissa Lempäälässä.
– Suomi täyttää tänä vuonna 105 vuotta. Sekin on hieno luku. Itsenäisyyden merkitys korostuu tässä ajassa, Jaakkola toteaa.
Ohjelmassa kerrataan Suomen historiaa, kuullaan lauluesityksiä ja runoja, ja oppilaat elävöittävät esitystä roolihahmoillaan. Samalla salin seinälle heijastetaan tunnettuja suomalaisia taideteoksia kuvina.
– Tämä on ollut Paula-Maijan ja minun yhteinen juttu. Olemme työskennelleet työparina yli 20 vuotta. Eläköidyn ensi vuonna, joten tämä on viimeinen itsenäisyysjuhlaesitys minulle, Erja Jaakkola sanoo.
Esitys on Jaakkolalle osin myös omakohtainen. Esityksessä kuultava kenttäpastorin suruviesti tuli hänen isänsä lapsuudenkotiin. Erja Jaakkolan isä jäi 13-vuotiaana sotaorvoksi.
