Suomalainen alkutuotanto painii monenlaisten haasteiden kanssa. Monet tilalliset huojuvat uupumuksen ja vararikon partaalla. Kustannukset nousevat vauhdikkaammin kuin tuottajahinnat. Syyt eivät ole yksiselitteisiä: kansainvälinen politiikka, kauppasodat, elvyttävä rahapolitiikka ja kuluttajien käyttäytyminen vaikuttavat kukin tilannekuvaan.
Ruokaketjussa valtaosa taloudellisesta lisäarvosta luodaan muualla kuin maatiloilla: elintarviketeollisuudessa, vähittäiskaupassa, kahviloissa ja ravintoloissa. Ilmastopolitiikka pakottaa myös alkutuotantoa uudistumaan.
Luonnon monimuotoisuus ja maaperä köyhtyvät globaalisti voimaperäisten, yksipuolisten ja panosintensiivisten tuotantotapojen vuoksi. Tämä voidaan kääntää myös vahvuudeksi ja tuottavuuseduksi hallituilla uudistavan viljelyn metodien käyttöönotolla.
Tilojen taloudellinen selviäminen ja eheytyminen ovat akuutteja haasteita. Jokainen maatila on yksilö ja uudistumispolku omanlainen. Patenttiratkaisuja ei ole.
Alkutuotannon kipuillessa nautimme yhä tarjonnan runsaudesta. Ruoan hinta on toki jyrkässä nousussa ja inflaatio korkealla. Tämä on johtamassa kotitalouksien valintojen painottumiseen yhä edullisempiin vaihtoehtoihin. Toisaalta se osa kuluttajista, joilla on varaa, on alkanut panostamaan enemmän terveelliseen ja paikalliseen ruokaan. Kuluttajakäyttäytymisen polarisoituminen näyttäisi jatkuvan.
Tulevaisuusparlamentilta konkreettisia ehdotuksia
Pirkanmaan Ruokafoorumin Tulevaisuusparlamentti on tunnistanut kolme strategista kärkeä, joita ehdotetaan suunnaksi vihreän siirtymän ajaksi.
Ruokaketjun akuutit pulmat, kuten alkutuotannon kannattavuuskriisi ja tarve vähentää ympäristökuormitusta, kannustavat maatiloja kokonaisvaltaiseen johtamiseen ja tiukkaan taloudenpitoon. Samaan aikaan moni siirtyy omaa tahtiaan kohti maaperää uudistavia viljelymetodeja tai perinteisempää luomutuotantoa. Lisäksi tarvitaan paikallisen jalostusarvon kasvattamista, soveltuvan uuden teknologian käyttöönottoa ja lyhyiden ruokaketjujen kehittämistä.
Toiseksi tilannekuva kannustaa innovointiin ja kokeilukulttuuriin. Toimialan murros tarkoittaa uusia mahdollisuuksia. Ruoantuotantoa tarvitaan aina. Kriisissä paikallisen ja luonnonmukaisen ruoan kysyntä saattaa kasvaa. Tämä luo potentiaalia myös luonnontuotealalle. Vaihtoehtoisia toimintamalleja voivat olla esimerkiksi maaperäbiologiaan perustuva lannoitevapaa viljely, sisäviljely, pysyvät penkkiviljelmät, peltometsäviljely, permakulttuuripuutarhat ja biodynaaminen viljely.
Kolmantena kärkenä nostamme esiin kotitarvetuotannon, keräilyn ja säilönnän. Suomalaisen ruokajärjestelmän unohdettu tukijalka saattaa kasvattaa merkitystään kasautuvien kriisien aikana. Kotitarvetuotanto – aina keittiöbasilikasta hirvenruhoon pakkasessa – tarvitsee osaamista ja pitkäjänteisyyttä, mutta voi olla parhaimmillaan hyvin palkitsevaa ja lisätä ruoan arvostusta. Huoltovarmuuden näkökulmasta yksittäisen kotitalouden kannattaa ennemmin hankkia hyvä varasto pitkään säilyviä elintarvikkeita ruokakaupasta kuin yrittää kasvattaa ruokaa ilman riittäviä resursseja.
Isossa kuvassa kansalaisten lisääntyvä kyky tuottaa ja kerätä ruokaa itse voi osoittautua monella tavalla tärkeäksi 2020-luvulla. Erilaisia säilöntämenetelmiä kannattaisi ehkä nyt käyttää aiempaa enemmän.
EEVA-LIISA VISKARI
Erityisasiantuntija, Tampereen ammattikorkeakoulu
VISA MERIKOSKI
Toiminnanjohtaja, MTK Pirkanmaa
ANNE VÄRILÄ
Kehittämisvastaava, Pirkanmaan ELY-keskus
EEVA YLINEN
Kehittämispäällikkö, AhlmanEdu
JENNI KUNNAALA
Toiminnanjohtaja, Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset
MATTI LIPSANEN
Aluekehitysjohtaja, Pirkanmaan liitto
ELIISA VESISENAHO
Pirkanmaan Leader -ryhmät
Pirkanmaan Ruokafoorumin Tulevaisuusparlamentti on strateginen pyöreä pöytä, johon kuuluu vaikuttajia ruokasektorin ja maakunnan kehittämistyön keskeisistä organisaatioista. Tulevaisuusparlamentti pyrkii rakentamaan ruokajärjestelmästä monipuolista tilannekuvaa. Tulevaisuusparlamentti kannustaa pirkanmaalaisia alan toimijoita ja yrityksiä toiminnan kehittämiseen ja pyrkii syventämään pirkanmaalaisten näkemystä ruoantuotannon murroksesta.
Lähetä Pirkanmaan Ruokafoorumille kysymyksiä tai palautetta osoitteeseen hankkeet@ahlman.fi
Lue lisää osoitteessa https://parastapirkanmaalta.fi/materiaalit/
