Kunnanjohtajan visio: Uusi Vesilahti

Vesilahden kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen. Kuva: Seppo Kummala

Vesilahden kunta on jo kesällä 2022 määrittänyt itselleen kuntastrategiassa tavoitetilat vuodelle 2025. Tavoitetilat kuvaavat tulevaisuutta, jonka kunta saavuttaa valtuustokauden aikana, ja niitä ovat: 1) Huomista kohti rakennettu, 2) yritysten kanssa menestyvä, ja 3) perheiden palveluilla erottuva. Tässä kirjoituksessa poimin esiin joitakin tulevaisuuskuvia.

Tulemme siirtymään tuotantolähtöisestä ajattelutavasta ihmislähtöiseen ajattelutapaan. Asiakkaat odottavat meiltä yhä henkilökohtaisempaa palvelua ja asiakkaiden palvelupolut on oltava kunnassa hyvin kuvattu, jotta asioiminen kunnan kanssa on mahdollisimman helppoa. Työn käsite irtoaa työpaikan käsitteestä. Vesilahden tulee tunnistaa vahvuutensa elin- ja toimintaympäristön laadun osalta.

Kuntien ja julkisten tahojen tulee jatkossa pystyä yhä nopeammin reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin ja asiakkaiden vaatimuksiin. Elinkeinoelämän nopea sykli asettaa haasteita mm. kuntien kaavoitukselle. Asiakkaiden tarpeet tulee ymmärtää jo hyvissä ajoin ennen kaavoitusta tai tarkempien kuntasuunnitelmien tai kaavoituksen viitesuunnitelmien tekemistä. Isossa mittakaavassa maakuntakaavan tulisi mahdollistaa, ei estää, kuntien kehitys.

Työntekijäkokemus ja työnantajamaine ovat asioita, joihin meidän tulee myös keskittyä. Työnantajan pitää jatkossa pystyä tukemaan työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä tukea kokemusta työn merkityksellisyydestä. Puhutaan myös sosiaalisesta vastuullisuudesta. Työnantajana kunnan on myös tunnistettava miten työntekijöiden tarpeet ovat muuttuneet ja muuttuvat tulevaisuudessa. Hyvä työnantaja osaa kannustaa työntekijöitä elämän tasapainoon.

Mitä systemaattinen johtamisjärjestelmän uudistaminen tarkoittaa konkreettisesti? Sitä, että kunnan johtoryhmän valmistelevat esitykset päättäjille perustuvat yhä enemmän ajantasaiseen ja systemaattisesti kerättyyn tietoon. Ja tietoon, joka on kunnan kannalta olennaista. Nykyäänhän voidaan mitata lähes mitä tahansa, mutta olennaista on tuottaa eritasoista tietoa eri tasoille organisaatiossa. Tästä esimerkkinä on valtuuston talousarviossa hyväksymät 14 mittaria. Näiden mittarien toteumaa seuraamalla kuntalainen ja päättäjä voi nopeasti todeta onnistuuko kunta kuntastrategian toteuttamisessa valtuustokaudella.

Käynnissä on paraikaa sekä vihreä, että digitaalinen siirtymä. Tulevaisuudessa lienee vahingollista asettaa liiketoiminnan etua ja kestävää kehitystä vastakkain. Meidän tulee turvata Pirkanmaan työssäkäyntialueen työvoiman saatavuus ja vastata tiettyjen alojen osaamispulaan. Kuntien tulisi yli kuntarajojen turvata riittävät maa-alueet yritys- ja työpaikka-alueiden syntymisen sekä energiaomavaraisuuden turvaamiseen. Vesilahden bio- ja kiertotalouden selvityshankkeessa luodaan mahdollisuuksia monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta, kehittää maatalouden kannattavuutta sekä alueen uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiaomavaraisuutta.

Vesilahdelle muuttaa tällä hetkellä 25-35 vuotiaita lapsiperheitä. Kunnan tulee tukea perheiden terveyden ja hyvinvoinnin kehittymistä, koska suurin vaikuttavuus ihmisten terveyteen tehdään jatkossakin juuri kunnan tuottamissa palveluissa, ei terveyskeskuksessa. Vesilahden perheille suunnatut palvelut ovat jo nyt äärimmäisen kovatasoisia. Strategia ja talousarvio mahdollistavat investoinnin uuteen päiväkotiin sekä koulujen oppimisympäristöjen perusparantamiseen, jonka myötä kunnan kaikki varhaiskasvatuksen ja opetuksen yksiköiden nykyaikaisuutta parannetaan.

Miten hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyö muotoutuu jatkossa? Millä laatukäsikirjalla kuntien saamia palveluita ohjataan ja mitataan? Miten alueellinen tasavertaisuus palveluissa toteutetaan? Oli vastaus mikä tahansa, on selvää, että kunnalla on myös tulevaisuudessa suuri merkitys asukkaidensa hyvinvoinnin ja alueensa elinvoiman edistämisessä.

Kunnan tavoitetiloja onkin tarkasteltava toisiinsa liittyvinä, yhtenäisen suunnan kunnalle antavina linjauksina. Muutoksen aika on nyt ja muutoksien nopeuden vuoksi myös kunnan on kyettävä koko ajan hahmottamaan selkeämmin toimintaympäristön nykytilaa, tavoitetilaa sekä keinoja, joilla tavoitteet selkeästi saavutetaan. Kaiken kaikkiaan näen, että Vesilahdella on hyvä asema markkinoilla nähtävien kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseen. Haemme pitkän aikavälin kasvua ja erottautumista lisäarvoa tuottavilla ratkaisuilla ja palveluilla. Kyllä me onnistumme.

Tuomas Hirvonen

Vesilahden kunnanjohtaja