Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirhan) sairaalapalvelujen noin 2 000 sairaansijaa ja noin 7 500 ammattilaisen vahvuinen hoitohenkilöstö riittävät pitkälle tulevaisuuteen, jos ne ovat valjastettu oikeaan käyttöön. Näin vakuuttaa Pirhan sairaalapalvelujen palvelujohtaja Juha Kinnunen, joka aloitti virassaan kolme kuukautta sitten. Kinnunen on terveydenhuollon tohtori. Hän on toiminut pitkään yliopistojen eri tehtävissä, kuten professorina Itä-Suomen yliopistossa.
Juha Kinnunen hyppäsi kovassa valmisteluvauhdissa olleen asukasmäärältään (531 357) maamme suurimman hyvinvointialuejunan kyytiin. Hänen mielestään Pirhan alkutaival on sujunut hyvin ja monipolvisessa organisaatiossa vallitsee myönteinen tunnelma.
– Koen, että olen tervetullut. Yhteistyö eri tahojen kanssa on alkanut tuloksellisesti.
Hyvinvointialueiden muodostumisen historiallisuus houkutti Kinnusen sairaalapalvelujen palvelujohtajaksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Sen suuruus ja arvostettu yliopistosairaala vahvistivat kiinnostusta. Häntä veti lisäksi kehittyvä kasvumaakunta.
Alma Talent julkaisee helmikuussa Johtaminen hyvinvointialueella -teoksen, jonka yhtenä kirjoittajana Kinnunen on. Kinnunen kuvaa uutuuskirjaa leikkisästi keittokirjaksi. Neljä kirjoittajaa pohtii historiallisten hyvinvointialueiden fokusta ihmisten johtamiseen keskittyen.
Kinnusen vastuulla ovat Pirhan parituhatta sairaansijaa. Niistä 930 sairaansijaa on Taysin yliopistollisessa sairaalassa eli keskussairaalassa, Hatanpäällä, Valkeakoskella, Sastamalassa sekä Pitkäniemessä Nokialla. Hyvinvointialueella eri terveyskeskusten vuodeosastoilla on 880 sairaansijaa. Niistä 61 sairaansijaa on Kangasalla, 25 Lempäälässä, 23 Orivedellä, 32 Pirkkalassa ja 60 Ylöjärvellä.
Taysin sairaaloissa ja terveyskeskuksien vuodeosastoilla työskentelee noin 7 500 hoitoalan ammattilaista.
Kinnusen johtaman sairaalapalvelun budjetti on runsaan miljardin euron suuruinen. Pirkanmaan hyvinvointialueen koko budjetti on noin 2,6 miljardia euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys haastaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Juha Kinnunen suhtautuu rauhallisesti Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalvelujen tilanteeseen.
Kinnunen lupaa, että sairaalapalvelujen henkilökuntakysymystä avataan laajasti Pirkanmaan hyvinvointialueen toimenpideohjelmassa, joka valmistuu vielä kevätkuukausien aikana. Parhaillaan skaalataan erilaisia malleja.
– Minulle on voimistunut käsitys, että seuraavat vuodet pärjäämme varsin hyvin sairaalapalvelujen nykyisellä henkilöstöllä. Joillakin erikoisaloilla on vaikeita rekrytointiongelmia valtakunnallisestikin, esimerkkinä psykiatria.
Kinnunen teroittaa, että henkilökunnan riittävyyteen vaikuttavat ratkaisevasti sairaalapalvelujen palvelurakenne sekä potilasvirrat.
– Kun sairaalapalvelujen sirpaleisuutta eheytetään ja päällekkäisyyksiä karsitaan, voitamme tehokkuudessa ja tarkoituksenmukaisuudessa. Kohdennamme sairaalapalvelut sinne, missä väestön tarpeet ovat. Kuntarajat eivät ole tässä yhteydessä merkityksellisiä. Tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä saamme kapasiteetin riittämään kohtuudella.
Kinnusen mukaan kyseessä on uudenlaisten toimintatapojen omaksuminen. Hän on vakuuttunut siitä, että muutokset saadaan maaliin hyvällä johtamisella, oikeanlaisilla kannusteilla sekä määrätietoisella asennekasvatuksella.
Terveydenhuolto on vasta lähtöviivalla asiakaslähtöisten digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Juha Kinnusen lähitulevaisuuden kuvassa kaikenikäiset hyvinvointialuelaiset käyttävät lukuisia terveydenhuollon palveluja yhtä luontevasti kuin he sukkuloivat pankki- ja vakuutusasioissa verkossa tai mobiilissa.
– Ihmiset ovat ottaneet luontevasti itselleen pankki- ja vakuutustoimihenkilön roolin. Samalla tavalla terveydenhuollossa on asioita, jotka ihmiset voivat itse hoitaa vaivattomasti. Meistä kaikista on koottuna tietoa. Esimerkiksi tässä on potentiaalinen keino vapauttaa ammattilaiset tekemään tarkoituksenmukaisia töitä.
– Muun muassa verikokeen tulosten katsomiseen kroonisissa sairauksissa ei aina tarvita lääkäriä. Jo nykyään verikokeiden tulokset ja kunkin mitattavan asian ohjearvot kyetään esittämään hyvin kansantajuisesti. Se ei tietenkään poista lääketieteen merkitystä diagnostiikassa ja hoitovalinnoissa.
Kinnunen odottaa terveydenhuollon digimurroksen tapahtuvan hetkenä minä hyvänsä. Erilaiset terveyskellot ja -sormukset raivaavat tietä ihmisten omatoimiselle terveydenseurannalle.
– Monet asiat ovat jo niin automatisoituja, ettei niiden tulkitsijoiksi tarvita ihmistä.
Kinnunen korostaa, että terveydenhuollossa on kuitenkin aina ihminen palveluineen niitä varten, jotka syystä tai toisesta eivät pysty käyttämään tekniikkaa.
– Jokaisen on hyvä muistaa, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta turvaa toimintavarmalla järjestelmällä kansalaisten turvallisuuden. Tämän luottamuksen ja tunteen on säilyttävä myös tulevaisuudessa.
Omassa maanosassamme yliopisto- ja opetussairaaloiden kasvu on taittunut jo ajat sitten. Juha Kinnusen mukaan samanlainen kehitystrendi jalkautuu myös Suomeen. Muutos tuo tullessaan muun muassa pienempiä vuodeosastoja.
– Potilaiden sairaalahoitoajat lyhenevät. Potilaat lähtevät toimenpiteistä aikaisempaa nopeammin kotiin. Esimerkiksi tekonivel- ja lonkkaleikkauksissa potilas ei tarvitse automaattisesti vuodeosastohoitoa lainkaan, vaan hän tavallisesti pääsee heräämöstä suoraan kotiin samana tai seuraavana päivänä.
Sairaaloissa korostuu niin sanottu laiteintensiivinen toiminta. Sen ansiosta monen vaivan hoito suoristuu. Perinteisesti kaatuessaan nilkkansa taittaneen jalka on röntgenkuvattu, lastoitettu sekä kipsattu ja lähetetty kotiin. Nykyaikana jalasta otetaan usein magneettikuva, jonka avulla pystytään tekemään tarkka diagnoosi. Hoito kyetään antamaan kohdennetusti. Muun muassa virheasento onnistutaan leikkaamaan.
– Hoidot ovat kehittyneet erittäin paljon. Taso on noussut merkittävästi.
Kinnunen sanoo, että jo lähitulevaisuudessa tapahtuu iso ja ainutkertainen murros, jossa kansalaisemme ottavat omasta terveydestään merkittävästi nykyistä vastuullisemman roolin. Hänen mielestään tätä ratkaisevaa muutosta edesauttavat ihmisten koulutustaso sekä suopeammiksi muuttuvat asenteet.
Tampereen yliopistollinen sairaala on saavuttanut kansainvälisestikin arvostetun roolin laadukkaan hoidon sekä tuloksellisen tutkimuksen ja kehittämisen ansiosta. Taysissa on edustettuna 34 lääketieteen erikoisalaa.
Juha Kinnunen vakuuttaa, että Taysilla on tulevaisuudessakin kirkas rooli hoidon, tutkimuksen ja kehittämisen edelläkävijänä.
– Ei ole riskiä, että nämä asiat muuttuisivat huonompaan suuntaan.
Kinnunen muistuttaa, että itsessään suuri Pirkanmaan hyvinvointialue ja lisäksi sen ympärillä oleva miljoonapiiri antavat kannustavat lähtökohdat ja voimavarat niin hoidon, tutkimuksen kuin kehittämisen eteenpäin viemiselle.
– Jo Taysissa on laaja joukko kunnianhimoisia kliinikoita, jotka haluavat olla edelläkävijöitä. Myös tiedeyhteisön tuki on vankkumaton.
Suomen hyvinvointialuekartalla on nyt 21 keskenään erittäin erilaista hyvinvointialuetta.
Juha Kinnunen sanoo, että jo työvoimakysymys kohoaa seuraavien kymmenen vuoden aikana merkittäväksi vaikuttajaksi hyvinvointialueiden arjessa. Hän uumoilee, että isojen sairaaloiden, kuten Tampereen yliopistollisen sairaalan, merkitys korostuu.
– Työvoimapulasta tulee täyttä totta. Tämä näkyy esimerkiksi pienissä keskussairaaloissa, joiden mahdollisuudet rekrytoida huippuosaajia vähenee.
– Huippuammattilaiset hakeutuvat Taysiin ja muihin vastaaviin isoihin sairaaloihin. Meidän valttinamme on Tampereen vetovoima asuinkaupunkina. Taysin vetovoima säilyy monenkin tekijän summana tulevaisuudessa.
Kinnusen tulevaisuusvisioihin kuuluu myös joidenkin erityisalojen keskittyminen tiettyihin sairaaloihin. Näitä aloja ovat muun muassa urologia, silmätaudit ja käsikirurgia.
