Posti keskittyy pakettien lähettämiseen ja jättää kirjeet vähemmälle huomiolle. Kiitos nettikaupan lisääntymisen paketteja kulkeekin sitten hurja määrä, miljoonia vuodessa. Pelkästään joulunsesonkiviikkoina posti toimitti 7 miljoonaa pakettia. Mutta paljon lähetyksiä myös hukkuu: viime vuonna 5 600 pakettia! Onko se paljon vai vähän? Postin mukaan se on häviävän pieni osa kaikista lähetyksistä, ja ”isossa kuvassa” kaikki on hyvin.
Onkohan hävinnyttä pakettia kaipaava samaa mieltä? Missä mahtavat olla kadonneet paketit? Onko jossakin pakettien hautausmaa, jonne nämä jakajien hyljeksimät yksilöt joutuvat mätänemään. Samassa paikassa lienee oma osastonsa myös kirjeille, lehdille ja korteille, koska niitäkin jää jatkuvasti saapumatta vastaanottajille.
Vanhustenhoidon kunnollinen järjestäminen tulee olemaan hyvinvointialueen suurimpia haasteita. Rahat eivät riitä ja henkilökunnasta on pulaa, kun ympärivuorokautisen hoivan mitoitukset kiristyvät. Päättäjien helpotukseksi vanhuksia voidaan kärrätä jatkossa toiseen kuntaan, josta hoivapaikka löytyy. Jos Lempäälästä viedään vanhus vaikkapa Virroille, jaksaako iäkäs puoliso enää käydä kumppaniaan katsomassa? Millä hän edes pääsisi sinne? Matkaa on 128 kilometriä, onko se paljon vai vähän?
Vanhusten kotihoito on oma lukunsa. Postin ongelmista kertoessani tuli mieleeni eduskunnan varapuhemiehen ja entisen ministerin taannoinen ehdotus ratkaisuksi kotihoidon henkilöstöpulaan. Hän sanoi, että esimerkiksi postinjakajia voitaisiin käyttää hyväksi. He voisivat käydä kurkkimassa vanhusten ikkunoista, että onko siellä kaikki hyvin! Entä jos vanhus asuu toisessa tai kolmannessa kerroksessa tai jos hänellä on verhot ikkunassa?
Viimeisten tutkimusten mukaan kansalaisten luottamus terveysasioiden hoitoon on laskenut selvästi. Taustalla on hoitojonojen kasvu ja lääkäriin pääsyn vaikeus. Terveyskeskuksissa yritetään keksiä keinoja, joilla voitaisiin estää potilaiden tulo paikan päälle.
Björn Wahlroos sanoi aikoinaan, että asiakkaat tuovat pankkisaleihin vain hiekkaa kengissään, eli ei heitä sinne kannata päästää. Näin ajatellaan nyt terveyskeskuksissa. Erilaisia etähoidon muotoja mietitään. Jatkossa voimme olla etähoitojonossa tai turvaudumme autolla kiertävän hoitajan palveluihin.
Tähänkin asti on ollut vaikea päästä julkisella puolella kohtaamaan lääkäriä silmästä silmään. Jos terveyskeskukseen saa yhteyden, tarjotaan aikaa hoitajalle. Lähin lääkäriaika on parin kolmen kuukauden päästä. Onko kaksi kuukautta hoitoon pääsyä odottavalle paljon vai vähän?
Hoitojen viivästyminen saattaa johtaa pahimmillaan ennenaikaiseen kuolemaan. Suomi onkin ylikuolleisuustilastoissa Euroopan kakkonen. Meidän edellämme on vain Kypros, ja Suomen lukema on kolminkertainen EU:n jäsenmaiden keskiarvoon verrattuna. Onko se paljon vai vähän? Meillä oli ylisuuri koronakuolleisuus, mutta monta turhaa kuolemaa saattoi aiheutua myös koronan takia siirtyneiden hoitojen johdosta.
Piikki
Kirjoittaja kysyy, että onko Suomi hyvinvointivaltio?
