Aamu valkenee hiljalleen. Sinertävä hämärä värjäytyy vaalean punaiseksi, maan pyörimisliike nostaa auringon reunaa ylemmäs ja valo työntää pimeyden syrjään.
Pääsiäisaamuna valo murtautui esiin, eikä mikään ole enää niin kuin ennen. Valo nostaa esiin Jumalan armon salaisuuden. Jumala tuli ihmiseksi ja kuoli ristillä. Ihminen saa anteeksi syntinsä armosta, ansiotta uskon kautta, joka on Pyhän Hengen lahja. Muuta perustetta ei ole kuin armo.
Kristus otti kantaakseen elämäämme sisältyvän pimeyden. Kristus kärsi puolestamme täydellisen pimeyden ja hylätyksi tulemisen. Jeesus on ylösnoussut, eikä enää koskaan kuole. Jumalan voima mursi kuoleman ja pimeyden. Jumala on valkeus, eikä hänessä ole pimeyttä. Pääsiäisen sanoma on suuri kertomus toivosta. Kristityn toivo ankkuroituu ylösnousseeseen Herran Jeesukseen. Kyse ei ole toivon tunteesta, toiveista tai toivomisesta. Hän itse on meidän toivomme.
Psalmissa 119 Jumalan Sanaa kuvataan jalkaimme lampuksi ja valkeudeksi tiellämme. Sana valaisee tiemme ja kertoo, keitä me olemme, minne me menemme, mikä on elämän tarkoitus ja päämäärä. Me olemme Kristuksen sovitustyön tähden hyväksyttyjä.
Uutiskuvat ovat täynnä toivottomuutta, pimeys sokaisee. Varjot syvenevät myös oman elämäni kipukohdissa. Erheellisesti näyttäisi siltä, että valo olisi pimeyttä heikompaa. Teologi Martti Lindqvist kiteytti asian näin: ”Kaikki valo näyttää pimeydeltä, kunnes se kohtaa esteen, pinnan, josta se voi heijastua takaisin näkyvänä säteilynä. Jos kuuta ei olisi, kukaan ei tietäisi avaruuden olevan sillä kohdalla täynnä auringonvaloa.”
Mistä voit olla varma, että Raamattu on Jumalan sanaa, että se on totta? Raamattu sanoo itsestään, että jos joku tahtoo tehdä Jeesuksen tahdon, hän tulee tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta vai ei. Jumalan Sana tekee tänäänkin sen, mihin kukaan kristitty ei itsessään kykene. Jumalan elävä sana synnyttää kuulijoissa ja lukijoissa kääntymistä ja uutta hengellistä elämää. Totuus voidaan kokea. Jumalan sana vapauttaa. Jokainen tekee valintansa, mihin uskoo, ihmisen vastuu on valtava.
Rukouksesta pieni ajatus – käyttöliittymä on aina kunnossa, kaista ei ole koskaan tukossa. Rukouksen ei tarvitse olla pitkä ja monisanainen. Rukous voi olla myös sanaton sydämen huokaus. Jumala kuulee ja ymmärtää sen.
Leila Riitaoja
