Rakkautta on monenlaista, se on ihmiselämän kantava voima. Äidinrakkaus, lapsen ja vanhempien välinen rakkaus, seurustelevan nuoren parin rakkaus, vanhojen ihmisten rakkaus… Hyvien ystävien kesken voidaan myös tuntea rakkautta ja syvä ystävyys kantaa jopa läpi koko elämän.
Rakkaus voi rajoittaa, jos asettaa sille ehtoja. Tätäkin tapahtuu, kun mustasukkaisuus heittää varjonsa rakkauden ylle ja tekee rakastamisesta pakon. Onko se rakkautta, jos täytyy pelätä toisen osapuolen reaktioita ja olla parisuhteessa vankina? Heikompi osapuoli pelkää yksinäisyyttä niin, ettei uskalla irrottautua tuhoisasta liitosta.
Todellinen rakkaus on kypsää rakkautta – ihminen ei ole riippuvainen toisesta tai tarvitse tätä, vaan päättää jakaa päivänsä hänen kanssaan elääkseen täyteläisellä tavalla. Todellinen rakkaus mahdollistaa ihmisen kehittymisen paremmaksi joka päivä, elämässä etenemisen sekä kypsymisen. Kun rakkaus rajoittaa, sillä on jo viimeinen voimassaolopäivänsä. Ne väärät uskomukset, jotka asiaan liittyvät, tuhoavat rakkauden tunnetta ja kaikkea sitä hyvää, mikä sen mukana tulee (Rodriguez, Askel terveyteen, 2022).
Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi (Matteus 22:39) on ihmiselle vaikea Jeesuksen antama käsky, kun tahdomme kuitenkin aina asettaa tietoisesti tai tietämättämme rakkaudellemme rajoja. Avioliittoon vihittäessä luetaan kaunis Rakkauden ylistys Korinttilaiskirjeen 13. luvusta: Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Rakkaus ei koskaan katoa.
Vihkivirren 822 toinen säkeistö kuvaa rajatonta rakkautta osuvasti: Ja toisen hyvää aina myös auta etsimään. Sanasi neuvot paina syvälle sisimpään. Parhaaksi toisiemme me työtä teemme näin, ja vaiheet vuosiemme kääntyvät parhain päin.
Anna-Maija Kurki
Vesilahti