Vapaa pääsy: Vesilahden kirjasto järjestää Yrjö Jylhä – Taipaleenjoen runoilija -tapahtumakokonaisuuden 9.3.

Mirja Honkanen (vas.), Eija Komu ja Kimmo Hovila saapuvat Vesilahden kirjaston maaliskuun tapahtumaan.

 

Filosofian tohtori Eija Komu kertoo runoilija ja suomentaja Yrjö Jylhän (1903−56) runoudesta ja elämästä Vesilahden kirjastossa torstai-iltana 9. maaliskuuta. Lausuja Mirja Honkanen esittää Jylhän runoja, ja niitä kuullaan myös Veikko Sinisalon tulkintoina cd-levyltä. Laulaja Kimmo Hovila esittää muun muassa Vilho Luolajan-Mikkolan säveltämän Häätanhun ja Juhani Raiskisen säveltämän Pyhän yön.

Somerolaiset Eija Komu, Mirja Honkanen ja Kimmo Hovila vierailivat myös marraskuussa Vesilahden kirjastossa kertomassa Oiva Paloheimosta. Yrjö Jylhä – Taipaleenjoen runoilija -tapahtumakokonaisuuden järjestää Vesilahden kirjasto, ja siihen on vapaa pääsy.

 

Yrjö Jylhä on jäänyt kirjallisuudenhistoriaamme ennen muuta talvisodan tuntoja suoraan etulinjasta tilittävän Kiirastuli-runoteoksen (1941) ansiosta. Jylhä toimi talvisodassa komppanianpäällikkönä ja joutui käskemään miehiä tuhoisiin hyökkäyksiin. Hän syytti itseään miestappioista, vaikka kukaan muu ei asiaa nähnyt niin. Onkin sanottu, että hän jäi loppuiäkseen Karjalankannaksen Taipaleenjoelle. Jatkosodassa hän toimi tiedotuskomppaniassa.

Muita Jylhän runoteoksia ovat Ruoskanjäljet (1926), Kurimus 1928, Viimeinen kierros (1931), Risti lumessa (1937) ja Toiviotiellä (1938). Lisäksi hän suomensi muun muassa englantilaisia, ranskalaisia ja saksalaisia runoja ja seitsemän Shakespearen draamaa. Englannin kielen hän oli opiskellut omin päin.

Jylhää on verrattu Juhani Siljoon minuuden tinkimättömänä rakentajana ja Uuno Kailaaseen ”unen ja kuoleman” runoilijana. Hänen runokielensä on ytimekästä ja iskevää, tiukasti riimitettyä, ja hänen sotarunoistaan on riisuttu kaikki paatos ja fraseologia. ”Niin kohtaavat toisensa länsi ja itä, / niin kohtaavat ihmiset toisiaan. / Vain toinen muistelemaan jäi sitä, / ja toista jossakin kaivataan”, päättyy Kiirastulen runo Kohtaus metsässä.

 

Jylhä varttui suuressa sisarusparvessa Tampereella. Hän katsoi perineensä äidiltään uneksivan ja yliherkän mielenlaadun ja isältään kunnianhimon. Päästyään ylioppilaaksi Tampereen klassisesta lyseosta hän meni vapaaehtoisena armeijaan Porin rykmenttiin Turkuun 1922. Reserviupseerikoulun hän kävi Haminassa.

Hän aloitti kotimaisen ja yleisen kirjallisuuden opinnot Turussa, mutta Helsinki veti häntä puoleensa. Jylhä oli aloittanut runojen kirjoittamisen 17-vuotiaana, ja Helsingin nuorten runoilijoiden seura, ennen muuta kiihkeän elämänjanoinen Tulenkantajien kirjallinen ryhmittymä, kiehtoi häntä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?