Miten ehdokas vastasi vaalikoneeseen?

Vaalikone on helppokäyttöinen tiedonhakuväline. Etsii vain ensin netin syöverin runsaasta valikoimasta vaalikoneen, jonka käynnistämiseksi riittää, kun antaa lähtötiedoksi vastaajan kotikunnan tai vaalipiirin. Kuvassa Kauppalehden vaalikoneen aloitussivu.

 

Ensin oli lähinnä vain tupailtoja ja puhetapahtumia, kadunvarsi- ja lehtimainontaa. Ehdokkaan puhetilaisuudet ja vaalilupaukset eivät ole aikojen saatossa vaalikampanjoinnissa mihinkään kadonneet, mutta niiden rinnalla eri tahojen ylläpitämät vaalikoneet ovat 2000-luvulla valtiollisten vaalien alla vakiinnuttaneet asemansa kansalaisten tiedon, tuntuman ja puolueuskonvahvistuksen hankintaväylänä.

Vaalikone on helppokäyttöinen. Etsii vain ensin netin syöverin runsaasta valikoimasta vaalikoneen, jonka käynnistämiseksi riittää, kun antaa lähtötiedoksi vastaajan kotikunnan tai vaalipiirin. Sitten ei kun tekemään monivalintoja teemoitettuihin väittämiin ja kysymyksiin eri elämänalueilta. Homma ei kestä kovin paljon kauempaa kuin vierailu äänestyskopissa.

Vaalikoneen tuloksista näkee lähimpänä omia mielipiteitä ja arvoja olevat ehdokkaat ja puolueet parhaimmillaan hyvinkin kattavasti – kuten myös kauimpana omista kannoista olevat ehdokkaat ja puolueet. Äänestäjä voi vertailla vastauksiaan yksittäisten ehdokkaiden antamiin. Havaintoja voi tehdä vaalikoneesta riippuen myös ehdokkaan mielipiteiden yhteneväisyydestä hänen edustamansa puolueen kanssa.

Jos ”oikeana” pitämäänsä puoluetta tai ehdokasta ei osumien kärjessä ala näkyä, omia vastauksia voi niin halutessaan manipuloida loputtomasti: muunnella niitä ja luistaa periaatteistaan. Kansalaisten osallistumista vaalikoneen käyttämiseen ei ole rajoitettu eikä se maksa mitään. Leikkiä saa.

 

Eduskuntaan pyrkiville ehdokkaille vaalikoneet ovat nykyaikainen, helppo ja edullinen kanava tehdä laajasti selväksi mielipiteensä ja kantansa esitettyihin kysymyksiin, yksi keino esiintyä äänestäjäkunnalle.

Ehdokkailla ei ole tietenkään mitään velvollisuutta vaalikoneille vastauksiaan antaa, mutta ilman pakkoakin moni aktiivisesti kampanjoiva ja ehdokkuudestaan motivoitunut ehdokas tarjottuun tilaisuuteen tarttuu. Myös valtaosa Lempäälän ja Vesilahden alueen yhteensä 14 kansanedustajaehdokkaasta on ottanut varsin aktiivisesti osaa vaalikonekyselyihin ja antanut niihin vastauksensa.

L-VS:n toimituksen tarkastamista kaikista yhdeksästä vaalikoneesta netissä (Aamulehti, Yle, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat, MTV, Kauppalehti, Duunitori ja Nuorisoallianssi) löytyivät vastaukset 11 paikalliselta ehdokkaalta, lähes kaikilta siis.

Kaikkiin tarkistettuihin yhdeksään vaalikoneeseen olivat ehdokkaista antaneet vastauksensa Ari Arvela, kesk., Jaakko Ikonen, kd., Satu Kosola, vas., Tuukka Liuha, kesk., Veijo Niemi, ps., Tuula Petäkoski-Hult, sd., Virva-Mari Rask, vas., Janne Rauma, liik., Jani Saikkonen, ps., Jocka Träskbäck, kok. ja Tiina Wesslin, vihr.

Kolme ehdokkaista oli vastannut osaan tutkituista vaalikoneista. Piia Nurmelan, kd., vastauksia ei löydy työnhakukone Duunitorin vaalikoneesta. Kari Tappura, liik., jätti vastaamatta Duunitorin lisäksi nuorisoalan kattojärjestö Allianssin vaalikoneen kysymyksiin.

Vähiten vaalikoneisiin vastasi paikallisista kansanedustajaehdokkaista Tarja Haapasaari, kesk., jonka vastauksia oli keskiviikkona 15. maaliskuuta vain viidessä tutkituista yhdeksästä vaalikoneesta. Haapasaaren vastauksia ei näkynyt Kauppalehden, Iltalehden, Duunitorin eikä Allianssin vaalikoneessa.

 

Lue myös:

Arvela kärjessä − Näin saat esiin ”En osaa sanoa” -äänikuninkaan