Pirkanmaalaiset ovat oikea-aikaisesti ja painavasanaisesti liikkeellä maamme seuraavan hallitusohjelman suhteen. Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen kiittelee vuolaasti Tampereen kaupunkia, Pirkanmaan liittoa, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymää, Tampereen kauppakamaria, Pirkanmaan yrittäjiä sekä Business Tamperetta yhdessä laadituista hallitusohjelmatavoitteista. Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen muistuttaa Pirkanmaan merkittävästä osasta maamme bruttokansantuotteen muodostumisessa. Seutujohtaja Päivi Nurminen korostaa kestävän liikkumisen hankkeita.
Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen ja maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen nostavat isosti esille Pirkanmaan kädenjälki 2030 – Pirkanmaan edunvalvontaryhmän hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027 -asiapaperin. Se nimeää maakunnan kärjiksi saavutettavuuden, uudistuvan teollisuuden, monialaiset osaajat, digikompassin ja kestävän kaupunkipolitiikan.
– Maakunnan edunvalvontayhteisö on tehnyt erittäin hyvää työtä laatiessaan maakunnan hallitusohjelmatavoitteet. Kaikki esiin nostetut tarpeet ovat perusteltuja, ja niistä vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kilpailukykyinen saavutettavuus, uudistuva teollisuus, osaava työvoima, kestävä kaupunkikehitys ja edistyvä digitalisaatio kattavat otsikoina pirkanmaalaiset lähitulevaisuuden kehittämistarpeet hyvin, Ahonen sanoo.
– Henkilökohtaisessa ajattelussani nostan noista eturiviin saavutettavuuden ja osaamispääoman, jotka molemmat ovat tärkeitä mahdollistajia monelle muulle kannaltamme tärkeälle tavoitteelle, Ahonen tarkentaa.
Auvinen muistuttaa, että liki 533 000 asukkaan Pirkanmaan kehitys vahvistaa koko Suomea. Muutos vaatii päätöksiä nyt.
Ahonen tarkentaa, että Pirkanmaa on Suomi pienoiskoossa. Kasvu- ja kehitysmaakunta edustaa kaikilla aloilla ja tasoilla noin 10 prosenttia koko maan luvuista. Suomen bruttokansantuotteesta taotaan merkittävä kakku Pirkanmaan 23 kunnan alueella.
– Pirkanmaalla on kasvava merkitys koko maan hyvinvoinnille. Meidän pärjäämistämme kannattaa tukea, koska sillä keinoin syntyy kustannustehokkaasti jaettavaa myös muualle maahan. Pystypäin voi sanoa, että meidän kehittämisemme hyötysuhde on hyvä. Monenlaista tukea mekin kuitenkin tarvitsemme, Ahonen herättelee.
Ahosen mielestä muun muassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta sekä yksityisille yrityksille että julkisille kehittäjille on kasvatettava vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hän vaatii, että Suomen kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä on tuettava nousevilla aloilla.
– Maailma on melkoisessa murroksessa, ja juuri nyt pitäisi päästä kehittyvissä teknologioissa myyjien joukkoon, eikä jäädä ostajan asemaan, Ahonen perustelee.
Saavutettavuus on avainasemassa. Ahosen mukaan liikenneinfraan pitäisi panostaa solmukohtana toimivalla Pirkanmaalla kasvavien liikenne- ja kuljetustarpeiden vuoksi.
– Kiristyvän talouden tilanteessa on pystyttävä priorisoimaan investointeja aiempaa viisaammin. Liikenneinvestointeja on tehtävä sinne, missä on liikennettäkin, Ahonen toteaa.
Ahonen varoittaa, ettei Tampereen ja Pirkanmaan pärjääminen saa sysätä niitä erityistukien ulkopuolelle.
– Meneillään olevan ”Tampereen ihmeen” vuoksi joissakin puolueissa on saattanut syntyä sellainen käsitys, etteivät Pirkanmaa ja Tampere tarvitsisi erityistä tukea, koska täällä menee lujaa muutoinkin. Ajatus on virheellinen, ja se osoittaa syvää ymmärtämättömyyttä vallitsevaa tilannetta kohtaan, Ahonen avaa.
– Olisi koko maan kannalta kohtalokasta jättää hyödyntämättä niitä edelläkävijäosaamisia, joilla ratkotaan sekä Euroopan että koko maailmankin strategisia ongelmia. Samalla jätettäisiin kotiuttamatta näihin liittyvää taloudellista potentiaalia. Pirkanmaalaisessa tiedeyhteisössä ja elinkeinoelämässä on lukemattomia esimerkkejä tällaisista huippuosaamisista, Ahonen teroittaa.
Ahonen herättelee, että meillä on Suomessa pitkät perinteet kehittyneisyyseroja tasoittavalle koheesiopolitiikalle, muitta näin rajusti muuttuvassa maailmantilanteessa on uskallettava tehdä kasvua ja kilpailukykyä kasvattavaa politiikkaa.
– Sekä avautuvien globaalien mahdollisuuksien että kotimaisen heikentyneen julkistalouden vuoksi panoksia olisi uskallettava laittaa sinne, missä samalla rahalla saadaan eniten vaikuttavuutta. Toivon, että tähän liittyvää uskallusta ja tulevaisuuden ymmärrystä syntyvästä hallituksesta nyt löytyy, eivätkä nämä uhat toteudu, Ahonen ravistelee.
Ahosen mielestä kasvumaakunta Pirkanmaan ohella kannattaa myös vahvistaa suurten kaupunkien edellytyksiä edistää koko maan kestävää kasvua. Kaupunkipolitiikan ja EU-politiikan tulee olla sellaista, että se vahvistaa kaupunkien investointikykyä.
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurmisen mielestä hallitusohjelmassa on painotettava kestävän liikkumisen hankkeita, kuten Helsinki–Tampere-raideyhteyden parantamista, Tampereen seudun lähijuna- ja raitiotieliikenteen lisäämistä sekä pyöräliikenteen kehittämistä.
Nurminen sanoo, että toiveilla on erilaiset hintalaput isoimmasta pienempään.
– Jokainen hanke lisää seudun vetovoimaa, ja hankkeet toteutuessaan vastaavat myös asukkaiden toiveisiin, Nurminen lisää.
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän omistavat Tampere, Orivesi, Kangasala, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia sekä Ylöjärvi. Nurmisen mukaan seutujoukkue pystyy mihin vaan, kun yhteistä tahtoa on.
– Meillä on uudistettu strategia ja selkeä tulevaisuusnäkymä. Myös asukkaiden ja yritysten toiveita pitää kuunnella herkällä korvalla. Valtiokin uskoo meihin, ja valtio on kumppanimme MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -sopimuksin.
Nurminen muistuttaa realismista.
– Kaupunkiseudulla on nyt vahvaa imua, mutta näköpiirissä on kasvun hidastuminen ja luonnollisen väestönkasvun hiipuminen. Uhkana on, että työvoima ei riitä. Kansalliseen aluepolitiikkaan liittyvä uhka on puolestaan se, että suurten kaupunkiseutujen merkitystä maamme tulevaisuudelle ei tunnisteta, Nurminen avaa.
Nurminen nostaa ”huipuimmaksi” jutuksi Vehreän metropolin vision. Se kertoo seudun aktiivisesta kansainvälistymisotteesta sekä luonnon sini-vihreyden merkityksestä asukkaiden arkiympäristössä.
Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen arvostaa suuresti Pirkanmaalla olevaa yhteistyötä. Hän kiittää Tampereen kaupunkia, Pirkanmaan liittoa, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymää, Tampereen kauppakamaria, Pirkanmaan Yrittäjiä sekä Business Tamperetta, jotka ovat tutulla ja sitoutuvalla yhteistoiminnalla koonneet Pirkanmaan kädenjälki 2030 – Pirkanmaan edunvalvontaryhmän hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027 -asiapaperin.
– Tärkeät teemamme ovat rohkeat päätökset, kilpailukykyiset yhteydet, raideliikenteen kehittäminen, kunnon tiet, uudistuva teollisuus, monialaiset osaajat, digi sekä kestävät kaupungit.
Esimerkiksi pirkanmaalainen Kangasala on 32 965 asukkaan kasvava ja kehittyvä kaupunki Tampereen kehyksessä. Oskari Auvinen uskoo, että isossa kuvassa kaikkien kuntien toiveet uudelle hallitukselle ovat samansisältöiset. Kunnat janoavat aitoa työrauhaa.
– Kangasalan kaupungin näkökulmasta hallitusohjelmassa on erityisesti huomioitava kuntien rahoitusasema. Valtion rahoitusosuutta palveluihin ei saa pienentää ja mikäli uusia, kuntien tehtäviä laajentavia ratkaisuja tehdään, on ne täysimääräisesti korvattava kunnille, Auvinen edellyttää.
– Hyvinvointialueiden kustannusnousua ei saa rahoittaa kuntien valtionosuuksia heikentäen. Se johtaisi suoraan kunnallisverojen korotuspaineeseen, Auvinen toteaa.
– Sote-kustannusten nousua ei saa siirtää kuntien rahoitettavaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtymisestä kunnille jääneet pitkäaikaiset talousvaikutukset ja rahoitusosuudet on poistettava. Tämän takia valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on tarpeen.
– Kaltaistemme nopeasti kasvavien kaupunkien asema on huomioita siten, että kasvu huomioidaan valtionosuuksia korottavana, jotta meillä on mahdollisuus edesauttaa yritysten ja yrittäjien mahdollisuuksia. Siitä syntyy taloudellista lisäarvoa, joka on valtakunnallisesti välttämätöntä. Kaupunkiseudun kasvua kannattaa tukea, jotta jakovaraa syntyy myös niille alueille, joissa elinvoiman luontaiset edellytykset ovat heikentyneet, Auvinen perustelee.
Auvinen lisää, että valtatie yhdeksän nelikaistaistaminen on nyt saatava liikkeelle, sillä hanke on koko Pirkanmaan yhteinen tahtotila.
– Valtakunnan vilkasliikenteisin kaksikaistatie on vaarallinen, ja se on tulppa elinkeinoelämän kasvulle. Puolestaan valtatie kahdentoista nelikaistaistamista on edistettävä pala kerrallaan. Alkuvaiheessa ensin Lentolan eritasoliittymään ja seuraavassa vaiheessa Huutijärven liittymään saakka.
Auvisen mukaan kunnille on nyt yksinkertaisesti taattava työrauha seuraavien vuosien ajaksi.
– Ei hallinnollisia uudistuksia, vaan kunnille rauha rakentaa hyvinvoinnin, elinvoiman, sivistyksen ja työllisyyspalvelujen kokonaisuuksia, Auvinen perustelee.
– Kunnille on annettava lisää vapauksia kokeilla, vähemmän sääntelyä ja luottamusta kuntiin. Lainsäädännön mikromanageerausta yksityiskohtaisesta sääntelystä on saatava vähemmäksi. Hankintalainsäädännön tarkistaminen on paikallaan, sillä nyt julkisten hankintojen tekeminen on niin monin vaatimuksin kuormitettu, että se ei edistä vaikuttavia, paikallisten yritysten huomioimista riittävästi, Auvinen listaa.
– Ja lopulta, olennaista on, että mikäli jotain uutta tehtävää kunnille esitetään, on se rahoitettava ja aiemmin annettujen uusien tehtävien kustannustaso tarkistettava, huomioiden valtionosuuksissa eri lakisääteisten tehtävien valtion rahoitusosuuden riittävyys, Auvinen sanoo.
Auvinen korostaa, että kuntien toimintaan kaivataan vakautta ja pitkäjänteisyyttä.
– Kuntien itsehallinnon nakertaminen pala kerrallaan saa nyt päättyä. Haluamme keskittyä vaikuttavaan yhteistyöhön Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa, Pirkanmaan ja Tampereen kaupunkiseudun vetovoiman kehittämiseen ja yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen. Siitä hyötyy koko Suomi, Auvinen evästää.
