Takana 42,5 vuotta Lempäälän kunnan palveluksessa. Edessä vapaat eläkepäivät. Yli neljä vuosikymmentä Kuljun koulun oppilaita kasvattanut Anneli Kesola on selvästi helpottunut, mutta myös liikuttunut pitkästä kokemuksestaan kuljulaisten kanssa.
– Kuljussa asuu villi ja viisas kansa, jo vanhat sanoivat. Minä rakastin tuota työtä heidän kanssaan, Kesola sanoo ja katsoo suoraan silmiin, selvästi tosissaan.
Stadissa Töölön kaupunginosassa varttunut Kesola muutti puolisonsa perässä Vesilahteen ja sai opettajan paikan Lempäälästä. Toisinkin olisi voinut käydä.
– Mieheni olisi teoriassa voinut tulla perässäni Helsinkiin, mutta ei sinne hänen 40 lehmäänsä olisi mahtunut, joten minä tulin tänne, Kesola nauraa.
Yhdeksän opettajavuoden jälkeen Kuljun koulun johtaja jäi eläkkeelle. Hänen työnsä jatkajaksi valittiin koulun nuorin opettaja, Kesola.
– Olin se koulun ”vauva”, mutta niin vain pääsin saattelemaan eläkkeelle lähes kaikki silloiset kollegani heidän esimiehenään. Yhden saattelin elämänkaaren viimeiselle matkalle ennen kuin hän ehti jäädä eläkkeelle.
Kesola kehitti koulua sen kiivaat kasvuvuodet. Kun koululla vuonna 1980 oli seitsemän opettajaa ja 165 oppilasta, vuoteen 1991 mennessä sinne muodostettiin jo 12 perusopetusryhmää. Se edellytti myös koulun johtajan tehtävän muuttamista virkarehtoriksi. Kasvu vain jatkui ja ennätysvuonna koululla oli jo runsas 630 oppilasta esiopetuksessa ja 1–6 -luokilla. Seinät tulivat vastaan ja koulua laajennettiin lisärakennus kerrallaan. Lopulta koulurajoja oli pakko muuttaa niin, että osa kuljulaisista siirtyi Sääksjärvelle. Nyt oppilaita on viitisen sataa.
Rehtori ehti tutustua oppilaisiin, joista monien vanhemmatkin ovat käyneet Kesolan aikana alakoulunsa. Koko kylä tuntee kyllä rehtorin.
– Useimmat oppilaani ja heidän vanhempansa tunnen, mutta jos vaikka Kuljun kartanon K-kaupassa joku asiakas katsoo vähän pidempään, nyökkään varmuudeksi vaikka en jokaista tunnistaisikaan, Kesola nauraa.
Kesola ikävöi jo nyt kouluvuosia, työ hienojen työkavereiden kanssa oli hänelle rakasta. Toisaalta aika ja vaatimukset ovat myös muuttuneet. Kesola ei silti haikaile ”vanhoja aikoja”, mutta tunnustaa, että viimeisimmät uudistukset koulumaailmassa ovat lisänneet kiireen tuntua ja painetta työhön. Hankehumppa on tuttu sana.
– Aika on nyt erilainen, opetus muuttuu kuten maailmakin, niin kuin pitääkin. Nykyisin kouluissa tehdään paljon hyviä hankkeita, mutta niiden lyhytjänteisyys on työlästä. Hankkeiden rinnalla kun kuitenkin pitää huolehtia myös ne perusasiat. Välillä tuntuu, että hankkeita vain tupsahtaa, eikä ehdi keskittyä siihen tärkeään perustyöhön niin kuin pitäisi.
Pari vuotta sitten Kesola valmistautui jäämään jo eläkkeelle, kun 65 vuoden eläkeikä lähestyi. Toisin kuitenkin kävi. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla kun merkkipäivä lähestyi, sivistysjohtaja Nina Lehtinen otti Kesolaan yhteyttä. Kunnan opetuspäällikkö Marko Lahtinen oli valittu Vesilahden sivistysjohtajaksi ja Lempäälä oli jäämässä ilman opetuspäällikköä kesän kynnyksellä. Sivistysjohtaja kysyi, olisiko Kesola halukas vielä jatkamaan hetken vt. opetuspäällikkönä.
– Sen illan asiaa pohdin ennen kuin suostuin. Oli hienoa, että vielä tässä iässä minulle tarjoutui tilaisuus oppia itse jotain uutta. Vähän tietysti jännittikin, olin ollut niin kauan Kuljun rehtorina. Nyt olen kiitollinen, että minuun luotettiin ja sain konkreettisesti kokea koko hallinnollisen koulukaaren.
Työelämästä eläkkeelle siirtyminen ei mitä luultavimmin tuo aktiiviselle järjestöihmiselle pään vaivaa ajan täyttämisellä. Siitä pitävät huolen lukuisat yhdistykset sekä seurakunta, joissa Kesola on toiminut kauan aktiivisesti. Jatkossa ehkä vieläkin aktiivisemmin, kun niille riittää nyt aikaa päivisinkin.
– Olen työurani ollut tällainen päivälempääläinen ja yövesilahtelainen.
Kuka?
Anneli Kesola
Anneli Kesola, 66, jäi eläkkeelle Lempäälän kunnan vt. opetuspäällikön virasta. Hän ehti työskennellä kunnan opetustoimen palveluksessa yhteensä 42,5 vuotta.
Aloitti luokanopettajana Kuljun koululla syksyllä 1980, valittiin koulunjohtajaksi 1.8.1988, virkarehtoriksi 1991. Oli jäämässä rehtorin virasta eläkkeelle 65-vuotiaana, mutta jatkoi pyynnöstä vielä vajaat 1,5 vuotta vt. opetuspäällikkönä.
Syntyisin Helsingistä. Muutti miehen kotitilalle Vesilahteen saatuaan työpaikan Lempäälästä.
Aktiivinen seurakuntalainen, Vesilahden seurakunnan kirkkovaltuutettu vuodesta 1988, kirkkovaltuuston puheenjohtajana nyt toista kautta.
Harrastaa sukututkimusta ja järjestötoimintaa. Mukana muiden muassa kolmessa sukuyhdistyksessä, Lempäälän kulttuuritapahtumat ry:ssä, Vapaussodan ja itsenäisyyden Lempäälän seudun Perinneyhdistyksessä, Pirkanmaan Lottaperinneyhdistyksessä, Lempäälään rotaryklubissa ja Tampereen Zonta-kerhossa.
Kunnallispoliittisia luottamustoimia Vesilahden Kokoomuksessa.
