Piikki: Korot ja hameenhelmat

Korko on yksi niistä kielemme sanoista, joilla on useita merkityksiä. Tällä kertaa ei ole tarkoitus puhua kenkien koroista, vaan rahan hinnasta. Korosta, jolla voi hankkia rahaa käyttöönsä eli lainata sitä.

Saimme elää pitkään nollakorkojen aikaa, mutta nyt tilanne on muuttunut, ja rahalla on taas normaalimpi hinta. Kenkien korotkin muuttuvat muodin mukaan, mutta niillä ei sentään ole vastaavaa yhteyttä taloussuhdanteisiin kuin hameiden pituudella.

Olette ehkä nähneet graafisia esityksiä, joissa on verrattu suhdanteiden vaihteluita hamemuodin muuttumiseen. Tämän niin sanotun hameindeksin keksi jo 1926 ekonomisti George Taylor. Sen mukaan hameen pituus lyhenee korkeasuhdanteessa. En tiedä, pitääkö indeksi enää paikkaansa, kun farkut ovat lähes syrjäyttäneet hameet.

Korkojen nousu ja vaihtelu ovat hyödyttänyt pankkeja niiden operoidessa kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Pankit ovat kertoneetkin loistavista tuloksistaan, joihin ne tunnustavat päässeensä suurelta osin korkojen nousun avulla. Joillakin pankeilla alkuvuoden taloudellinen tulos oli kaksinkertainen verrattuna edelliseen vuoteen. Omatuntoaan lohduttaakseen pankit kertovat, että vaikka korot ovat nousseet, henkilöasiakkailla ei näytä olevan vaikeuksia selviytyä lainanhoitokuluistaan. Moni kuulemma maksaa ylimääräisiä lyhennyksiäkin.

Totta kai he maksavat, kun korot ovat nousseet. Siis he maksavat, joilla on varaa, mutta kaikilla ei ole. Vierastan yleistyksiä, joihin pankit tiedotteissaan sortuvat. Vaikka valtaosa asiakkaista kykenee hoitamaan lainansa hyvin, se ei ole koko totuus. Kymmenet tuhannet asiakkaat ovat vaikeuksissa.

Tämä henkilökohtaisista veloista, mutta korkojen nousu koskee myös taloyhtiöiden lainoja. Rakentaminen on nyt hiipumassa, ja myös asuntokauppa on monin paikoin jopa puolittunut vuoden takaisesta. Edellisinä vuosina asuntoja rakennettiin lähes ennätystahtiin, ja niitä on edelleen tyhjinä. Ne ovat rakennuttajan kauhistus, ja siksi ennakkomarkkinoinnissa ostajia houkutellaan korostamalla asunnon myyntihintaa, joka on usein vain 30 prosenttia asunnon arvosta.

Mainonnan uhreille koittaa nopeasti karu arki. Jos parinsadantuhannen arvoinen asunto on ostettu kuudellakymmenellä tuhannella, ja lopulle on saatu 20 vuoden maksuaika, hipoo rahoitusvastike nykykoroilla jo 1 000 euroa kuukaudessa. Ja hoitovastike tietysti päälle.

Onneksi pahin rakennusbuumi on ohi. Lempäälässäkin on ilmeisesti todettu, että koko kivikylää ei kannata tehdä kerralla valmiiksi. Suunnitelmiin nähden rakentaminen on muuten vasta alkumetreillään. Jospa hiljaiselon aikana viisastutaan. Jätettäisiin edes yksi kolossi rakentamatta ja kylvettäisiin sille kohdalle kukkaniitty. Mutta reitti Tampereentieltä sillalle pitää silti laittaa kuntoon. Alkupätkän karkeassa kivikossa ei rollaattori kulje.

Piikki

P.S. Pirhan johtajien ja aluevaltuutettujen vaatimus maltista on kuin märkä rätti hoitoon jonottavien kasvoille.

Lue lisää

  1. Kolumnit
    26.09.2024. 07:00

    Tilaajille

  2. Uutiset
    15.08.2024. 17:08

    Tilaajille

  3. Lempäälän-Vesilahden Sanomat
  4. Uutiset
    18.05.2024. 14:00

    Tilaajille