Julkisista hankinnoista puhutaan liian vähän. Kyseessä on mittava kustannuserä, ja hankintapäätöksillä on suuri vaikutus organisaation toiminnan sujuvuuteen ja laatuun sekä palveluita käyttävien ihmisten hyvinvointiin. Suurten organisaatioiden hankinnoilla on mittavat vaikutukset myös ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pirkanmaan hyvinvointialue tekee hankintoja tänä vuonna 1,3 miljardin arvosta. Tästä palveluhankintojen osuus on vajaat 1,1 miljardia, ja tavaroiden, tarvikkeiden ja aineiden osuus vajaat 200 miljoonaa. Lisäksi rakennuksiin, tieto- ja viestintäteknologiaan, laitteisiin ja kalustoon kohdistuvia investointihankintoja tehdään vajaalla 100 miljoonalla.
On selvää, että hankintaosaamista ja kilpailutuskäytänteitä kehittämällä voidaan saavuttaa mittavat kustannussäästöt. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että aina ostetaan sieltä, mistä halvimmalla saadaan, koska väärässä paikassa säästäminen kostautuu myöhemmin paitsi palveluita käyttävien ihmisten hyvinvoinnin laskuna myös entistä suurempina taloudellisina kustannuksina.
Hinnan suurta painoarvoa perustellaan yleisesti hankintalain kilpailutussäännöksillä. Laki ei kuitenkaan edellytä valitsemaan kustannuksiltaan edullisinta vaan hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen. Laki antaa hankintayksiköille kohtalaisen suuren vapauden painottaa vertailuperusteissa esimerkiksi laatua, yhteiskunnallista ja ekologista vastuullisuutta tai innovatiivisuutta.
Aluevaltuusto teki toukokuun kokouksessaan merkittävän päätöksen hyväksyessään Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintaohjelman vuosille 2023–2025. Hankintaohjelmalla aluevaltuusto ohjaa hyvinvointialueen hankintoja ja niiden kehittämistä valtuustokaudella.
Tuore ohjelma antaa hyvät lähtökohdat hyvinvointialueen hankintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Tietoperustaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisäksi siinä korostuvat sujuvat palvelukokonaisuudet ja palveluketjut, asiakkaan palvelu- ja hoitosuhteen jatkuvuus ja hyvä asiakaskokemus. Ohjelmassa myös ilmaistaan selkeästi, että hankintojen tulee olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä ja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan myönteisiä.
Nämä periaatteet ja päämäärät eivät saa jäädä sanahelinäksi, vaan niiden tulee ohjata konkreettisesti kaikkea hankintoihin liittyvää toimintaa. Tämä edellyttää, että hankintaprosesseista ja hankintojen arviointiperusteiden määrittelystä järjestetään lisäkoulutusta sekä viranhaltijoille että luottamushenkilöille. On myös tärkeää huolehtia siitä, että niin luottamushenkilöt kuin palveluiden käyttäjät pääsevät aidosti ja avoimesti vaikuttamaan merkittävien hankintojen suunnitteluun ja niiden kilpailutuskriteereihin.
Tiina Wesslin
Kirjoittaja on aluevaltuutettu (vihr.) ja hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja
