Toukokuun loppupuolella tuli kohdallani vuosi täyteen pappisvirassa ja oli aika katsella taakse päin ja pohtia, mihin tämä ensimmäinen vuosi ”Jumalan hommissa” on mennyt. Tilastoihin kallellaan oleva insinöörisanalyyttinen aivopuoliskoni alkoi laskea yhteen jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia, joita olin vuoden aikana pitänyt.
Ensimmäinen vuosi jakautui osuvasti kahdeksan kuukauden jaksoon Laukaan seurakunnassa ja neljän kuukauden jaksoon Lempäälässä, aloittaessani tammikuun lopussa Lempäälän Sääksjärven Sataman pappina. Symmetrisen aikasarjan puitteissa olisi mahdollista vertailla kahden kooltaan samaa luokkaan kuuluvan seurakunnan työsarkaa.
Laskeskellessani yhteen tilastoituja työsuoritteita numeerinen analyysi alkoi tuntua tarpeettomalta. Liike-elämästä tutut panos–tuotos -mallit ja toiminnan tuloksen mittaaminen mekaanisilla työsuoritteilla alkaa tuntua luotaantyöntävältä. Mieleeni palasi sen sijaan monia kohtaamisia vuoden varrelta.
Jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen, toiset jäävät paremmin mieleen kuin toiset, mutta monen kanssa olen saanut jakaa palan matkaa, oli se sitten arkun tai kastemaljan äärellä, perhejuhlissa, sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa tai hoitokodin hartaudessa. Näissä hommissa työn tarkoitus ja merkitys on syvemmällä – kutsumuksessa ja Kutsujassa.
Hengellinen kutsumus on vetänyt vääjäämättömästi papin työhön. Siinä rationaalinen laskelmointi on saanut jäädä sivuun. Mieleeni palaa pappisvihkimyksessä luettuun Raamatun kohtaan, kun stola laskettiin ikeen tavoin harteilleni.
Matt. 11:28-29 Jeesus sanoo: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon.”
Jeesus lupaa paradoksaalisesti rauhan ja levon ikeen alla. Hänen varassaan saadaan käydä huomiseen ja uusiin tilanteisiin, joihin Hän meitä johdattaa. Jeesuksen luona sielu saa levon – ja vain Hänen luonaan. Tässä saan kaikki syntini anteeksi. Tässä armossa saan levätä. Siunatkoon kolmiyhteinen Jumala sinun kesäpäiviä!
Janne Tervonen
