Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksissa ja strategiapapereissa ilmaukset maailmanluokan reformi, visio ja missio ovat paljon käytettyjä. Saan palautetta ja myös kritiikkiä eri kunnista siitä, että ajetaanko hyvin toimivia järjestelmiä alas vain halusta muuttaa niitä uuteen malliin.
Erään kunnan vuodeosasto lakkautettiin sopimuksen vastaisesti kunnalta kysymättä, suuremman vastuukunnan ja palveluntuottajan ilmoituspäätöksellä. Kuntaan syntyi kyllä uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö, mutta sitä laskutettiin edelleen raskaamman laitoshoidon mukaisesti. Pieni kunta riitautti sen kannettavaksi jääneet kustannukset.
Kommenttina kunnasta tuli myös se, että valvooko hyvinvointialueen ohjausryhmä tulevaisuudessa yhteistoiminta-alueen sopimuksia ja palveluntuotantoa yhtä tarmokkaasti kuin kunnat itse aiemmin.
Kommentoijan mukaan yksityistäminen toimi alussa, mutta laajan kokonaisuuden osana kustannukset nousivat. Nyt Sote-uudistuksen jälkeen Pirkanmaan hyvinvointialueen alijäämä on luokkaa 40 miljoonaa euroa vuodessa. Miten se lopulta vaikuttaa palveluihin? Se jää nähtäväksi.
Ulkopuolisen konsultti teki kuntien vuodeosastojen paikkatarveanalyysin ja -suunnitelman jonka Pirkanmaan aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 26. kesäkuuta.
Nykyisin Pirkanmaalla on oma vuodeosasto 16:ssa eri kunnassa. Tuossa uudessa suunnitelmassa ne ollaan vähentämässä 8–9 vuodeosastoon, lähtökohtana se, että 25-paikkaiset ja sitä pienemmät toimipisteet lopetetaan, toki kunnosta riippuen.
25-paikkaisia ovat muun muassa Lempäälä, Mänttä-Vilppula ja Virrat. Esitys lakkautettavista kuntien osastoista tehdään syyskuussa.
Suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että kodin ja vuodeosaston välinen ajomatka ei olisi enempää kuin 12 minuuttia. Jos vuodeosastokuntien määrä Pirkanmaalla puolittuu, tuo tuntuu toki epärealistiselta.
Tulevassa maakuntavaltuuston kokouksessa lopettamissuunnitelmat nousevat pöydälle. Selvää on, että kunnissa kaivataan terveydenhuollon
lähipalveluja jotka nyt vähenevät ja keskittyminen lisääntyy.
Monen kuntalaisen pohdinnassa on myös se, että digitalisaation luomasta etälääkärivastaanotosta ei saa tulla päähoitomuoto vaan täydentävä sellainen.
Veijo Niemi (ps.)
kansanedustaja, aluevaltuutettu, kunnanvaltuutettu
