”Ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta hiio-hoi!” Tämä Reino Helismaan lauluteksti on tullut monille tutuksi joko Tapio Rautavaaran laulamana tai Vesa-Matti Loirin loistavan esityksen myötä. Laulussa puosu-vaari toteaa maailman muuttuneen, sen myötä miehet ovat nyt puuta ja laivat rautaa.
Tällainen kolumnin aloitus on arveluttava. Ensinnäkin: vain miehetkö olivat ennen rautaa? Eivätkö yhtä hyvin naiset? Sukupuolten esiin nostaminen on muutenkin arveluttavaa. Entä miten niin muka ennen oltiin rautaa, siis vahvempia ja kestävämpiä?
Jälkimmäiseen kysymykseen vastaan: kyllä oltiin! Ainakin fyysinen ja psyykkinen sietokyky olivat vahvempia. Nyt kun lomat alkavat olla ohi, ja väki on palailemassa töihin ja kouluun, saa mielipiteeni pian vahvistuksen.
Psykologeilla on kysyntää, kun he antavat lehtien palstoilla tieteellisiä selityksiä, miksi töihin palaaminen saattaa tuntua raskaalta. Samalla he tulevat antaneeksi luvan, että ihmiset voivat valittaa uupumustaan. Jokainen panee parastaan kilpaillessaan somessa, kenellä on kaikkein raskainta, ja netti on pullollaan empatiaa ja sydänkuvia.
On hyvä, että ihmisiä kannustetaan hakemaan apua, elleivät selviä yksin. Mutta se voi johtaa pahimmillaan siihen, että pienimpiinkin vastoinkäymisiin halutaan apua ja tukea. Omin voimin pärjääminen ei ole enää muotia. Nykyisin uuvutaan töissä mutta myös koulussa. Niinpä tehdään tutkimuksia, joissa kysytään koululaisilta, kuinka moni heistä on kokenut toisinaan väsymystä tai uupumusta. Tuloksena on, että jopa puolet koululaisista on uupuneita. Puolet on tietysti vastannut, että varsinkin aamuisin väsyttää niin…
Syynä on roikkuminen netissä pikkutunneille, mutta sitä he eivät sano. Haloo, tutkijat! Voitteko tosiaan vetää näistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä? Aina koululaisia on aamuisin väsyttänyt, mutta nykyisin on sallittua valittaa siitä. Nyt ammattilaiset selittävät, että koulun alkamisaikoja pitäisi myöhentää.
Myös Lempäälän kunnan virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat palailemassa kesälaitumilta. Toivottavasti he eivät ole uupuneita, koska kuntalaiset odottavat moniin asioihin selviä kannanottoja. Pari viikkoa sitten tämän lehden pääkirjoituksessa ihmeteltiin, miksi pikkuasioitakaan ei saada kerralla kuntoon.
Kaikki eivät ole pikkuasioita: markkinaoikeuden mukaan Lempäälä rikkoi hankintasäännöksiä Sääksjärven koulun kilpailutuksessa. Maksettavaa kertyi heti yli 20.000 euroa, ja niskassa on lisäksi 700.000 euron uhkasakko.
Tapaus jatkoi tunarointien sarjaa: muistissa on pieleen mennyt talvikunnossapidon kilpailutus, ja tuoreena ammattitaidottomuuden osoituksena konkurssikypsän urakoitsijan valinta tekemään Moision koulun ilmanvaihtoremonttia. Konkurssin takia työ viivästyy, ja meidän kuntalaisten rahaa palaa. Pitäisikö päälliköiden sijaan palkata vaihteeksi ammattinsa osaavia virkamiehiä?
Piikki
Kirjoittaja ei halua maksaa tunarointeja
