Keskustelut käyvät hyvinvointialueilla kuumina, eikä Pirkanmaan Pirha ole poikkeus. Kuluvan syksyn aikana alueilla tehdään kauaskantoisia päätöksiä, jotka heijastuvat kansalaisten peruspalveluihin ja arkeen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon remonttia rakennettiin yli 10 vuotta. Sanna Marinin (sd.) hallituksen valmistelemana eduskunta hyväksyi uudet säännökset. Näiden myötä kunnilta siirtyi järjestämisvastuu soten ja pelastustoimen palveluista hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Uudistus tarvittiin, mutta monet olisivat nähneet parempana toisenlaisen ratkaisumallin, minäkin. Nykyisten säännösten puitteissa on kuitenkin edettävä. Tässä tilanteessa on turha muuta haikailla ja viisastella.
Hyvinvointialueet saivat hajanaiselta kuntasektorilta perinnökseen sote- taakan. Puhtaalta pöydältä ei päästy liikkeelle taloudellisesti, jos muutoinkaan. Koronakin sotki kuvioita ja muun muassa jatkuva henkilöstöpula on lyönyt leimansa alkutaipaleelle. Monista ongelmista huolimatta arjen rattaat ovat kuitenkin siirtymävaiheessa pyörineet kohtuullisesti.
Talous on suuri koetinkivi. Pirkanmaan hyvinvointialueen ennustettu alijäämä vuodelle 2023 on 95 miljoonaa euroa. Suomen 21 hyvinvointialueen vastaava alijäämäennuste on yhteensä yli miljardin. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta vaan rahoitus tulee valtiolta. Lisärahaa valtiolta ei tippune, joten käytännössä lyhyellä aikavälillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin menojen karsiminen.
Pirhan aluehallitus on linjannut, että vuodelle 2024 tavoitellaan 42 miljoonaa euron säästöjä. Rahoituspykälien mukaan kaikki alijäämät on katettava 2026 loppuun mennessä. Eikä tulevaisuutta helpota tietokonejärjestelmien yhdenmukaistaminen, palkkojen harmonisointi ja väestön vanheneminen.
Kaikille kansalaisille on turvattava yhdenvertaiset palvelut. Normit ovat tiukat ja rahat eivät riitä. Yhtälö on vaikea. Pirkanmaalla on tehty muun muassa palveluverkkoselvitys, joka toteutuessaan vähentäisi reippaasti terveysasemien (esimerkiksi Vesilahti ja Kulju) sekä vuodeosastojen määriä.
Keski- Suomen hyvinvointialue on tehnyt erilaisen arvovalinnan. Siellä ei olla kajoamassa Pirhan tavoin palveluverkkoon. He hakevat säästöt ja toiminnalliset hyödyt muilla keinoin. Pirhan aluehallitus on myös päättänyt koko henkilöstöä, noin 20 000 työntekijää koskevista muutosneuvotteluista.
Vähennystarve on enintään 500 henkilötyövuotta. Tällaiset rajut muutossuunnitelmat ovat ymmärrettävästi nostattaneet vastarinta- ja hyökyaallon niin kunnissa, kuntalaisissa, henkilöstössä kuin eri sidosryhmissä.
Tässä koruttomat taloudelliset raamit. Muutoksia on pakko tehdä! Kuinka ne oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti toteutetaan? Minulla ei ole some- mielipidekirjoittajien tapaan viisasten kiveä. Yllätys olisi, jos meiltä Pirhan päätöksentekijöiltä löytyisi poliittinen yksimielisyys.
Erkki Paloniemi (kok.)
Aluevaltuutettu ja tarkastuslautakunnan jäsen
