Aluevaltuuston 2. lokakuuta pidettävässä kokouksessa on esillä alkuvuoden osavuosikatsaus sekä talouden ja toiminnan sopeuttaminen. Kuulemme myös tarkastuslautakunnan väliarvioinnin ja esityksen 2023 vuoden talousarvion muuttamisesta. Listalla on myös muutamia valtuustoaloitteita, kuten ikääntyneiden palveluasumisen säilyttäminen Pirkanmaalla ja muutama muukin aloite.
Jonkin verran on itselleni tullut kyselyä, että mitä mikin asumisen käsite tarkoittaa. Seuraavassa yritän lyhyesti kertoa näistä eri nimikkeistä.
Laitoshoito eli iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen sosiaalihuollon laitoshoito on suunniteltu lakkautettavaksi siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2028 mennessä. Tilalle tulevat seuraavaksi lyhyesti esittämäni eri vaihtoehdot. Ympärivuorokautinen asumispalvelu ja tämähän korvasi 1.1.2023 aiemman tehostetun palveluasumisen. Tässä palvelussa olevassa toimintayksikössä on henkilöstö paikalla ympärivuorokautisesti ja palveluun kuuluu asiakkaan tarpeiden mukainen hoito ja huolenpito, ateriat, vaatehuolto, siivous ja muitakin palveluita. Tämä on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa vuorokauden ajasta riippumatta.
Yhteisöllinen asuminen on taas sellainen muoto, missä hyvinvointialue järjestää asumisen esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä. Tällöin henkilöllä on hallinnassa tarpeita vastaava asunto, missä on sosiaalista kanssakäymistä ja palvelut järjestetään esimerkiksi tukipalveluina, kotihoitona tai muina kotiin annettavina palveluina. Tällöin on katsottu niin että apu on tarpeen mutta ei välttämättä esimerkiksi yöaikaan jatkuvasti.
Tilapäinen asuminen järjestetään henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee asumisensa järjestämisessä hyvinvointialueen lyhytaikaista kiireellistä apua, esimerkiksi hätämajoitusta. Tällainen tilanne voi tulla esimerkiksi tulipalotilanteissa.
Tuettu asuminen on itsenäistä asumista ja sitä järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai sellaiseen siirtymisvaiheessa. Tässäpä näitä käsitteitä.
Lopuksi omakohtainen kokemus toissa viikolta. Torstaina eduskunnassa nousi melkoinen kuume ja kurkku tuli tosi kipeäksi. Perjantaina menin työterveyteen. Lääkäri kuuli rohinaa keuhkoista ja epäili keuhkokuumetta, kirjoitti lähetteen kuvaukseen. Täysistunnon jälkeen lähdin kohti kotia ja menin matkalla Acuta Valkeakoskeen vastaanotolle.
En ole siellä aikoihin käynyt ja kaikki oli muuttunut. Kelakortilla vuoronumero ja melko nopeasti sairaanhoitajan arviointiin hoidon tarpeesta. Annoin hänelle sen lähetteen ja takaisin aulaan odottamaan. Ei mennyt kuin hetki kun jo haettiin keuhkokuvaan ja sitä ennen jo verikokeetkin oli otettu. No tuloksia täytyi tietysti hetki odottaa. Varsin nopeasti sitten tuli jo kutsu lääkärin luo.
Keuhkoissa ei ongelmia, CRP-arvot ja leukosyytit vähän koholla, ei kuumetta kun olin lääkinnyt tuhdisti buranalla. Lääkäri katsoi kurkkuun ja vaikkei peitteitä näkynyt, otti nielunäytteen pikaseulaan. No niin se olikin positiivinen, eli pirullinen angiina oli minut tavoittanut. Antibioottia ja toipumista. Nyt jo helpottanut toisen kuurin jälkeen. Streptokokki tarttuu herkästi, jatketaan edelleen käsihygieeniaa.
Veijo Niemi (ps.)
kansanedustaja, aluevaltuutettu, kunnanvaltuutettu
