Henkinen hyvinvointi on äärimmäisen tärkeää kaiken ikäisille. Sen voimalla opiskeluun, työntekoon ja kaikkiin elämänkaaren vaiheisiin on mahdollista saada positiivista energiaa.
Yksi henkisen hyvinvoinnin saavuttamiseen ja ylläpitämiseen vaikuttavista tekijöistä on merkityksellisyyden kokemus. Psykiatri Viktor Frankl on todennut, että tärkein ihmistä liikkeelle paneva voima elämässä on tarve löytää omalle elämälle tarkoitus. Kukapa ei haluaisi olla erityinen ja ennen kaikkea tarpeellinen. Elämän päämäärät ja niitä tukevoittavat arvot ohjaavat näkemään, että omalla elämällä on väliä ja ennen kaikkea kokemaan oman elämän merkityksellisyyttä.
Työelämässä jokaisella on oma tehtävänsä ja asiantuntemukseen sekä osaamiseen perustuva paikkansa työyhteisössä. Yhteinen missio ja sopivan kokoiset haasteet lisäävät merkityksellisyyden tunnetta. Johtajilta vaaditaan kykyä teettää työntekijöillään olennaisia asioita ja tärkeää on myös, että he ovat riittävän kiinnostuneita henkilöstöstä, jotta he kykenevät osoittamaan arvostusta ihan siinä tavallisessa arjessa. Toivottavasti jokaisessa työpaikassa työntekijöiden merkityksellisyys tulee konkreettisesti esille muulloinkin kuin silloin, jos yksikin on hetkellisesti poissa.
Entä sitten, kun työelämä jää tavalla tai toisella taakse työttömyyden, työkyvyttömyyden tai eläköitymisen vuoksi? Mistä sen elämän merkityksellisyyden voi silloin löytää? Tilastot osoittavat, että elämän merkityksellisyyden hämärtyminen on länsimaissa ollut vähintään osasyynä yleiseen alakuloon, masennukseen yksinäisyyteen ja jopa itsemurhiin. Kyse ei siis ole mistään pikku jutusta. Ihmisellä on luontainen tarve tuntea itseensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.
Tällä viikolla vietetään vanhustenviikkoa ”Seniori GO”. Senioriväestöstä moni on vielä hyvässä ja energisessä kunnossa. Heidän kokemusasiantuntijuuttaan kannattaa monipuolisesti hyödyntää. Parhaat asiat syntyvät eri ikäisten yhteistyönä, kun jokainen antaa käyttöön omia vahvuuksiaan ja lahjojaan yhteisen päämäärän hyväksi.
Osallisuus tuo mielekästä sisältöä jokaisen elämä. Se kannattaa muistaa vielä silloinkin, kun vanhemmat sukulaiset ja ystävät alkavat olla siinä kunnossa, että eivät enää pysty tuottamaan aktiviteetteja. Siinä elämänvaiheessa riittää, että heidät tavalla tai toisella otetaan mukaan yhteisiin hetkiin.
Tänään tahdon toivottaa siunattua syksyä meille kaikille erilaisiin elämänkaaren vaiheisiin. Pidetään huolta toisistamme ja autetaan toisiamme voimiemme mukaan. Auttamalla muita autamme myös itseämme.
Anneli Kesola