Vajaat kymmenen kuukautta toimineen Pirkanmaan hyvinvointialueeen ensimmäinen vaikuttajaseminaari kokosi runsaat 300 osallistujaa tutustumis- ja verkostoitumistilaisuuteen Tampere-taloon. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Loukaskorpi (sd.) sanoi tunnistavansa odotukset, jotka liittyvät Suomen suurimpaan hyvinvointialueeseen maakunnan suurimpana työnantajana. Odotuksia herättää lisäksi se, että Pirha on alueellisesti merkittävä palveluiden ja tavaroiden ostaja.
Loukaskorpi nosti esille aluevaltuutettujen nostaman kritiikin palveluverkkoon liittyvissä kysymyksissä. Kielteinen palaute kohdistuu konkreettiseen palveluverkkoon liittyvän päätösvallan siirtymiseen aluehallitukselle.
– Ajattelen niin, että on tärkeätä huolehtia jatkossa aluevaltuuston riittävästä toimivallasta. Haluan kuitenkin muistuttaa, että valtuusto pystyy vaikuttamaan aluehallituksen päätöksiin valtuustoryhmissä ja valiokuntatyöskentelyn kautta. Valiokunnat toimivat nimenomaan valtuuston työtä ohjaavina toimieliminä.
Loukaskorpi ilmaisi harmistuksensa mediaan koskien sen tapaa nostaa esiin hyvinvointialueen toiminnasta lähinnä kielteisiä asioita.
– Negatiivinen uutisointi vaarantaa palveluiden käyttäjien turvallisuuden tunteen, ja se luo asukkaille osin aiheettomiakin pelkoja siitä, että jatkossa palveluita ei enää saisi. Tämähän ei pidä paikkaansa, vaan lakisääteiset palvelut turvataan joka puolella Pirkanmaata. Hyvinvointialueella työskentelee valtava määrä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joiden työhyvinvoinnista olen huolissani, jos jatkuvasti nostetaan esiin vain kielteisiä näkökulmia hyvinvointialueen suunnitelmista ja palveluverkon kehittämisestä.
Loukaskorpi pohti hyvinvointialueen roolia pirkanmaalaisille ja maakunnalle.
– Pirkanmaa on kasvava maakunta. Nyt olemme Tampereella, joka jo useamman vuoden on saanut kantaa Suomen suosituimman kaupungin titteliä. Näen, että hyvinvointialue ei ole ainoastaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja tarjoava organisaatio, vaan sillä on myös rooli maakunnan elinvoiman kehittäjänä ja tukijana. Elinvoima ja hyvinvointi kulkevat rinnakkain.
– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen puolestaan on asia, jonka kanssa monet meistä työskentelevät. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sisältää pykälät niin hyvinvointialueiden kuin kuntien vastuista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Pirkanmaan hyvinvointialue käynnisti viime keväänä yhteisen työn alueen kuntien ja maakunnan liiton kanssa.
– Yhteisen työn tavoitteena on pirkanmaalaisten hyvinvointi ja saumattomat palvelut sekä keinona toimiva ja luottamukseen perustuva, onnistunut kuntayhteistyö, joka liittyy muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, työllistymisen tukemiseen, kotoutumisen kysymyksiin, sivistys- ja sotepalveluiden yhteistyöhön ja järjestöyhteistyöhön.
Loukaskorven mielestä kuntien kanssa on tärkeätä tehdä yhteistyötä myös maankäytön ja erityisryhmien asumisen suunnittelussa.
– Kunnat ja hyvinvointialue hakevat vielä rooliaan yhteistyössä. Työnjako ei ole kaikilta osin vielä aivan selkeä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola korosti, ettei Pirhassa vatuloida, vaan toimitaan. Hänen mielestään pirhalaisten on säilytettävä katseensa korkealla, ja pirhalaisten on katsottava kauaksi.
– Emme saa lamaantua arvostelujen alle. Uskon lujasti siihen, että lopputuloksesta tulee hyvä. Takapakit toki ovat mahdollisia.
Erholan mielestä runsaan yhdeksän kuukauden ikäinen Pirha ottaa parhaillaan vauvan askeleita.
– Puhuimme toimintamme alkuaikoina turvallisesta siirtymästä. Nyt olemme yhdessä todenneet, että olemme edenneet perustehtäväämme. Siinä ydintä on palveluiden uudistaminen.
– Sote- ja pelastustoimen uudistuksen tarkoituksena on nimenomaan uudistaa palvelujärjestelmä. Palveluiden uudistaminen ei ole helppo tehtävä. Uudistukset tekevät kipeääkin. Ratkaisut ovat välttämättömiä.
Erhola antoi mittasuhteet historialliselle uudistukselle ja uutukaisille hyvinvointialueille.
– Toteutamme maailman suurinta sote-reformia. Olimme pahasti jäljessä muista pohjoismaista, mutta nyt olemme eturivissä. Muiden muassa tanskalaiset tulevat tutustumaan ratkaisuihimme. Hyvinvointialueet tarvitsevat nyt mahdollisuudet viedä uudistus maaliin. Ollaan ylpeitä reformistamme.
– Terveydenhoitojärjestelmämme ei ole enää maailman hajanaisin, vaan meillä on järjestelmä, jossa on yksi järjestäjä ja yksi budjetti. – Lainsäädäntö ei tee uudistusta, vaan sen tekevät hyvinvointialueet.
Erhola kiitti erityisesti Pirhan koko henkilökuntaa.
– Henkilöstö on joutunut sietämään epävarmuutta, mutta se on selviytynyt epävarmuuden keskellä kaikesta hyvin. Ratkaisevaa on, että hoidon saatavuus on säilynyt hyvänä.
Erhola antoi ruusuja Pirhan poliittiselle päätöksenteolle.
– Täällä on sujuvaa ja vahvaa päätöksentekokulttuuria. Päätökset syntyvät.
Pirhan vuotuiset kokonaismenot ovat noin 2,6 miljardia euroa. Työntekijöitä on 20 000.
