Hautajaismusiikilla on merkittävä rooli siunaustilaisuudessa. Musiikki auttaa keskittymään surun hetkellä tilaisuuteen, jossa vainaja siunataan ja saatellaan haudan lepoon. Tyypillisesti siunaustilaisuudessa esitetään alku- ja loppusoitto, mahdollisesti kanttorin tai tuttavan yksinlaulua, sekä joitakin virsiä. Seurakuntien kanttorit ovat musiikin ammattilaisia, jotka auttavat omaisia valitsemaan tilaisuuteen sopivat musiikit.
Lempäälän seurakunnan johtava kanttori Kaisa Naukkarinen kertoo, että hautajaismusiikkitoiveet ovat muuttuneet jonkin verran hänen 34 vuoden kanttoriuransa aikana. Suosikkisävelmät pitävät kuitenkin pintansa, kuten Johann Sebastian Bachin Air ja monet muut, Tomaso Albinonin Adagio, Georg Friedrich Händelin Largo. Suosittuja ovat myös Oskar Lindbergin Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta ja Armas Järnefeltin Kehtolaulu.
– Bachin Air on omakin suosikkini. Albinonin Adagion soitto on ehkä jonkin verran vähentynyt, mutta on se ollut tosi suosittu, Naukkarinen pohtii.
Kanttoreilta kysytään apua hautajaismusiikin valinnassa. Naukkarinen arvioi, että noin puolet hautajaisista on sellaisia, että omaisilla on toive jostakin soitettavasta kappaleesta. Toiveetkin ovat usein tuttua hautajaismusiikkia.
– Monilla tietyt kappaleet ovat esimerkiksi kulkeneet suvussa ja sama kappale halutaan kuulla sukulaisten siunaustilaisuudessa. Lempäälässä on paljon karjalaisia, se näkyy myös hautajaismusiikkitoiveissa. Sellaiset kappaleet kuin Karjalan kunnailla tai Kotiin Karjalaan ovat yleisiä toiveita, useimmiten soitettuna sävelmänä, eikä laulettuna.
Myös populaarimusiikkia soitetaan yhä useammin hautajaisissa. Omaiset voivat toivoa etenkin nuorempien ihmisten hautajaisissa musiikkia, jolla oli vainajalle tärkeä merkitys. Howard Blaken Walking in the Air, Eric Claptonin Tears in Heaven tai Simon & Garfunkelin Bridge Over Troubled Water ovat olleet jo tovin ”osa hautajaismusiikkiosastoa.” Claptonin kappaleeseen liittyy traaginen tarina, sillä muusikko sävelsi kappaleen traagisesti onnettomuudessa kuolleelle tyttärelleen.
Naukkarinen sanoo, että monet tuoreet pop-artistien kappaleetkin ovat löytäneet tiensä hautajaismusiikin toivelistoille. Suosiossa tuntuvat olevan etenkin nuorempien naisartistien kappaleet. Myös Petri Laaksosen musiikki on varsin toivottua.
– Useimmiten toivekappaleiden esittämiseen ei ole mitään estettä. Täytyy vain löytää sopiva sovitus sille. Jokin aika sitten sain kirjastosta apua itselleni tuntemattoman metallikappaleen löytämiseen. Vainaja oli kitaristi ja hänen omaiset toivoivat kuulevansa hänen lempimusiikkiaan. En tuntenut kappaletta aiemmin, mutta sovitus toimi kirkkouruilla oikein hyvin.
Virsilaulannan väheneminen on näkynyt vuosien saatossa. Toivevirsiä esitetään nykyisin harvemmin kuin aiemmin.
Kokenut kanttori osaa auttaa valitsemaan hautajaistilaisuuteen sopivan musiikin. Siunaustilaisuus on kuitenkin kristillinen tilaisuus, eikä musiikki voi olla ristiriidassa sen kanssa. Sinänsä populaarimusiikki voi sopia hautajaismusiikiksi oikein hyvin.
– Tärkeintä on kokonaisuus, ei yksittäinen kappale. Tilaisuuden tulee olla vainajaa kunnioittava ja omaisia lohduttava. Musiikilla pystyy tuomaan toivoa ja lohtua, siksi sillä on varmasti niin iso rooli elämän kiintopisteissä kastejuhlasta hautajaisiin.
Hautajaistilaisuudessa omaisten voimia verottaa surun taakka. Saako kanttori koskaan palautetta hautajaismusiikista jälkikäteen?
– Palautetta tulee yllättävän paljon ja se on pääasiassa positiivista. Minulle kerrotaan, että musiikki on lohduttanut tai kuulostanut kauniilta. Se on hyvä kuulla ja tärkeä muistutus meille kanttoreille, kuinka ainutkertaisesta musiikkia sisältävästä tilaisuudesta on kyse asianosaisille.
Kanttori, kuten pappikin, eivät voi ammatikseen hautajaisia järjestäessään mennä omaisten suruun mukaan jaksaakseen työtä. Ammattilaisen rooli onkin tukea ja lohduttaa omaisia surutyössä, kanttori tekee sen musiikilla.
