Suomen tunnetuin salibandyn sisaruspari ovat Kaupin siskokset Oona ja Veera. Heistä Veera on valittu muutaman kerran jopa maailman parhaaksi naispelaajaksi. Tällä hetkellä sisaruspari tienaa kruunuja Ruotsissa salibandyammattilaisina.
Lempäälässä on kasvussa seuraava sisarusduo, josta salibandyväki saattaa puhua tulevaisuudessa isoilla kirjaimilla. Janina ja Neea Rinne ovat vielä huippu-uriensa alkumetreillä, mutta matkalla oikeaan suuntaan.
– Olemme me joskus jutelleet, että olisi tosi siistiä pelata jossain ulkomailla samassa joukkueessa. Sitten joskus noin viiden vuoden päästä, sanoo sisaruksista vanhempi, 18-vuotias Janina Rinne, ja saa hyväksyviä nyökkäyksiä 15-vuotiaalta pikkusiskoltaan.
Rinteiden salibandytarina alkaa jo lapsuusvuosista. Perheen isä, Jarkko Rinne, oli sitä mieltä, että hiljaiselle ja ujolle Janinalle olisi hyvä löytää harrastukseksi joku joukkuelaji.
Kun isä-Jarkko oli itse pelannut säbää, oli lajivalinta helppo. Neea seurasi luontevasti lajin pariin isosiskonsa jäljissä.
– Ilves oli ensimmäinen seuramme, isä aloitti valmentamaan silloin meidän joukkuetta. Muutamien vuosien jälkeen vaihdoimme Classiciin, kertoo Janina.
Sekä tyttöjen että isän urat ovat urjenneet kohti maan ehdotonta huippua. Janina sai ensimmäisen liigasopimuksensa täksi kaudeksi ja on heti vakiinnuttanut paikkansa mestaruutta tavoittelevan Classicin pelaavassa kokoonpanossa.
Classicin naisia valmentaa toista kautta Jarkko Rinne ja Neea Rinne puolestaan pelaa useammassakin Classicin tyttöjuniorijoukkueessa, mutta mainitsee niin sanotuksi pääjoukkueekseen 18-vuotisten ryhmän.
– Totta kai vanhemmille meidän pelaaminen on ollut vaativaa ja haasteellista, kun kulkemista on Tampereelle tullut paljon, kuuluvat Janinan ja Neean kiitokset kotijoukoilleen. Perheen äiti, Tiina Rinne, on mukana tyttöjensä harrastuksessa niin ikään täydellä sydämellä, hän toimi vuosien ajan Classicin junioreissa huoltopuolella.
Janina Rinteen kausi Classicin puolustuksessa on sujunut hänen omien sanojensa mukaan jopa yli odotusten, myös edustustehtävät maajoukkueessa ovat kiikarissa.
– Olen saanut liigassa peliaikaa isoja minuutteja ja onnistunut maalinteossakin kahdesti. 19-vuotisten MM-kisat pelataan ensi toukokuussa Lahdessa, Suomen joukkueeseen pääsy on yksi tavoitteistani.
Neea Rinteen joukkue on 18-vuotisten sarjassa jyrännyt voitosta voittoon.
– Pelaan Janinan tavoin puolustajana ja olen saanut joukkueessa paljon vastuuta. Liigapaikka Classicissa on yksi iso tulevaisuuden tavoite.
Kun Janinalta ja Neealta kysyy, että mikä on salibandyssa parasta, tulevat vastaukset kahdesta suusta kuin apteekin hyllyltä.
– Joukkueen kanssa toimiminen, onnistumisen tunteet ja yleensä fiilis, mikä peleissä on päällä.
Pelottaako kentällä mikään?
– Peli on nopeutunut hurjasti, joten monenlaisia tilanteita tulee eteen. Laji on kehittynyt yhä fyysisemmäksi, mutta ei pelin aikana voi eikä saa pelottaa, kuuluu kaksiääninen vastaus.
Liigassa harjoituksia ja pelejä on liki joka päivä, junioreissakin tapahtumia on keskimäärin viidesti viikossa.
Classicin naisjoukkueessa Janina Rinteen joukkuetovereina pelaavat vesilahtelaisjuuriset Alma Laitila, Julia Saarinen ja Liisa Kaihua. Classicin 18-vuotisten tyttöjunioreissa Neea Rinteen kanssa pelaavat lempääläisistä Iida Syrjä ja Jenna Pesonen sekä Venla Haverinen.
– Kun koulun pyrkii hoitamaan kunnolla, ei sen ja salibandyn lisäksi oikein muuta ehdi tekemään, sanoo Sammon lukiota käyvä Janina.
– Huilipäivinä levätään, syödään hyvin, ulkoillaan ja aika usein menen kotini pihassa olevalle säbäkentälle kikkailemaan ja laukomaan, kertoo Kanavan koulun 9. luokalla opiskeleva Neea.
