Tänä syksynä meitä puhuttaa ja huolestuttaa talous sekä kodeissa että kotien ulkopuolella. Kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät ovat ihmeissään, miten valtio huolehtii rahoituksen riittävyydestä. On erikoista väittää, että edellinen hallitus olisi tehnyt rahan tuhlaukseen perustuvan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen. Tätähän holtittomuus taloudessa yleensä tarkoittaa.
Sipilän hallitus ei saanut odotettua uudistusta aikaan, koska ehdotus kaatui perustuslakiin ja hallitus erosi. Nykyistä lainsäädäntöä hyväksyttäessä todettiin, että laissa esille tulevia ”valuvikoja” korjataan tulevien hallitusten toimesta. Näitä korjauksia odotetaan, mutta keinoksi ei riitä toive hyvinvointialueiden määrän vähentämisestä.
Monelta aluepäättäjältä ja ehkä viranhaltijaltakin on mennyt asioiden paljouden keskellä ohitse ne lausumat, jotka on kirjattu hyvinvointialueiden rahoituksesta lain säätämisen yhteydessä. www.soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat -sivulta löytyy muun muassa seuraava teksti: ”Rahoituslaskelmat päivitetään seuraavan kerran keväällä 2023, kun vuoden 2022 tilinpäätösarvioiden mukainen tieto sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen nettokustannuksista on käytettävissä. Kuntien laskelmat tarkistetaan lopullisiksi vuoden 2023 aikana. Tuolloin laskelmaan päivitetään vuoden 2022 tilinpäätösten mukaiset tiedot siirtyvistä kustannuksista ja tuloista. Jälkikäteistarkistuksesta aiheutuva valtionosuuden lisäys tai vähennys huomioidaan kuntien valtionosuudessa vuodesta 2024 eteenpäin.”
Kuntien kannalta tuo viimeinen lause taitaa ikävästi liittyä viikonlopun yllättävään uutiseen kuntien valtionosuuksien lisäleikkauksesta. Tästä moni vetää sen johtopäätöksen, että kunnat ovat alibudjetoineet sosiaali- ja terveyspalveluidensa määrärahat. Voi myös herätä kysymys, että mitä hyvää kunnat ovat sosiaali- ja terveyspalveluihin tarkoitetuilla rahoilla tehneet? Asia ei kuitenkaan
ole näin mustavalkoinen. Joka vuosi on kuitenkin maksettu erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset, kun sairaanhoitopiirin ylityslasku on postilaatikkoon kolahtanut.
Eduskunta hyväksyi lain hyvinvointialueiden rahoituksesta vuonna 2021, Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta 617/2021. Sen mukaan alueille myönnetään valtion rahoitusta muun muassa asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella. Lisäksi laissa on pykälä siitä, miten kustannusten nousu otetaan huomioon hyvinvointialueiden rahoituksessa.
Koska lakeja voi kukin eduskunta hallituksen esityksestä muuttaa, niin odotamme muutoksia, jotka ottavat huomioon myös rahoituksen muutostarpeet, koska kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastuspalveluihin, joita meistä kukin voi arjessaan tarvita. Lisäksi alueet kehittävät palvelumuotoja, joiden tavoitteena on parantaa palveluja ja hillitä kustannusten nousua.
Tuula Petäkoski-Hult (sd.)
aluevaltuutettu
