Voihan Kerttu!
Perinnönjako voi olla raastava tilanne, jossa vanhat kaunat nousevat pintaan ja itsekkyys nostaa päätään. Vesilahden Nuorisoseura ja Teatteri Kurki ovat valmistaneet näyttämölle Heikki Luoman näytelmän ”Kaikki mulle heti”. Siinä kolme sisarusta kokoontuu neuvottelemaan kuolleen isänsä omaisuudenjaosta ja paikalla on myös isän avopuoliso Kerttu (Sari Lahovuori).
Isä on sairastanut pitkään ja Kerttu on toiminut avopuolisonsa omaishoitajana. Sisaruksia kalvaa epäilys, että Kerttu tahtoo viedä perinnön heidän nenänsä edestä, vaikka avopuolisolle ei lain edessä kuulu omaisuudesta senttiäkään.
Anne-Maija Hakalan esittämä Riitta-Liisa Vastamäki on kansanedustaja, joka on näytelmässä tyyliltään jo ehkä liiankin omahyväinen. Toisaalta voidaan ajatella, että ainakin osittain Riitta-Liisan repliikit ovat hänen sisäistä puhettaan ja kertovat siitä, miten ylivertaisena hän kokee itsensä suhteessa muihin. Naisen on myös vaikea ymmärtää, miksi hänen veljensä Ilmari ”Imppa” Salmela (Jani Huotila) on ystävällinen Kertulle ja pitää varmana sitä, että Imppa koettaa sillä tavoin juonia itselleen isomman osan perinnöstä. Riitta-Liisan maailma on niin kapea ja ihmisiä välineellistävä, että jopa hänen aviomiehensä Timo Vastamäki (Jarmo Salo) on vaimoonsa hyvin kyllästynyt.
Hakala on näytelmässä kantava voima, joka kopisuttelee lavalla menemään korkokengissään ja upea rannekello ranteessaan. Hän tulkitsee hyvin Riitta-Liisaa, jonka tapa elää on karmea, eikä sijaa myötätunnolle toisia kohtaan ole.
Riitta-Liisan kanssa samanlainen on hänen veljensä Kalervo Salmela (Jon Länsivaara), jonka avioliitossa ja elämässä muutenkin on melkoisia ongelmia kiiltävästä ulkokuoresta huolimatta. Kalervon aviovaimo Onerva Salmela (Tuulia Eskola) on hänkin Riita-Liisan ja Kalervon kaltainen, joka katsoo olevansa asianosainen appiukkonsa omaisuusasioissa. Hänellä kun ei ole miehensä kanssa avioehtoa.
Kerttu saa kerta toisensa jälkeen kuulla kunniansa, kun pihakin on jäänyt hoitamatta ja lasten kuolleen äidin kukkapenkki retuperälle. Perilliset eivät ota kuuleviin korviinsa tietoa siitä, että viimeiset kolme vuotta miehensä omaishoitajana toiminut Kerttu on kyllä tehnyt enemmän kuin parhaansa. Vain muutaman kerran hän on sallinut itsensä pitää vapaata ja silloin hän on vain nukkunut vuorokauden ympäri. Omaishoitajan raskas arki ei aukene Riitta-Liisalle, Kalervolle tai Onervalle edes selittämällä.
Kurkkua kuristaa, kun Kerttu kertoo, mitä hänen edesmennyt avomiehensä hänelle lupasi ja miten hän lupauksensa toteutti. Lahovuoren pienet eleet ja karismaattinen läsnäolo lavalla toimivat erinomaisesti, samalla tavalla yksi yhteen tuntuvat roolihahmojensa kanssa olevan myös Imppaa esittävä Huotila ja Timo Vastamäkeä tulkitseva Salo.
Näytelmässä on ollut paljon muistettavaa ja opeteltavaa. Dialogit ovat pitkiä ja voi vain ihmetellä, miten satojen vuorosanojen muistaminen onnistuu näyttelijöiltä niin hyvin. Ohjaaja Timo Rossi on tehnyt jälleen kerran hyvää työtä ja näytelmä tempaisee mukaaasa ensimetreiltä alkaen.
Isän viimeinen viesti lapsilleen on sydäntä raastava. Hän on rakastanut niin hyvin kuin on osannut, mutta onko se riittänyt? Yksinäisiä vanhuksia on koko Suomen palvelutalot täynnä ja suru siitä, etteivät omaiset käy, voi olla murskaavaa.
”Kaikki mulle heti” on taiten toteutettu näytelmä, joka ehdottomasti ansaitsee täydet katsomot niin kauan kuin se vain Vesilahdessa menee. Kannattaa siis ilman muuta mennä katsomaan. Ja hoitaa ne testamenttiasiat ajoissa kuntoon.
Teksti: Annika Eronen
