Kunnanvaltuutetuilla on, kuten kuuluukin, koko lailla rajoittamaton puheoikeus. Siitä tulee pitää kiinni. Samalla kuitenkin myös valtuutettujen tulisi kunnioittaa päätöksentekoa käyttämällä puheenvuoroissaan harkintaa. Puheenvuorojen tulee käsitellä kulloinkin esillä olevaa asiaa. Tarkoitus on vaikuttaa päätöksentekoon omalta osaltaan.
On selvää, että keskustelut venyvät, kun päätetään kiistanalaisista asioista, kuten vaikka Lempäälän kunnanvaltuuston edellisessä kokouksessa veroprosentista. Kun on päätettävästä asiasta eri mieltä, mielipide pitääkin tuoda esiin ennen kuin asiasta päätetään. Tällöin ollaan demokratian ytimessä.
Viime kunnanvaltuuston kokous venyi yli kolmen tunnin, mikä johti korotettujen palkkioiden maksamiseen, eli yli 3 000 euron lisälaskuun kunnan kassasta. Toki kokous venyy, kun asioista äänestettiinkin kolmeen otteeseen. Ennen äänestystä on syytäkin perustella näkökulmat, jotka siihen johtavat. Myös ryhmäpuheenvuorot ottavat aikansa ja niille on tilaa.
Valtuutettu Antti Kiiverin (ps.) maratonpuheenvuorot ilman muutosesityksiä kuuluvat kastiin, jotka eivät ole kunniaksi valtuustolle. En usko, että Kiiveri tavoitteli puheillaan kolmen tunnin kokousajan ylitystä korotetun kokouspalkkion toivossa. Hän itse kertoi vain pitävänsä mielellään pitkiä puheita kysyttyäni häneltä asiasta. Ei Kiiveri ainut lämpimikseen puhuja ole, hänen roolinsa vain korostui viime kokouksessa.
Puheet ja puhumatta jättämiset muodostavat kokonaiskuvaa kunnanvaltuustosta sekä kuntapolitiikan arvostuksesta. Vaikka yleisöä ei lehterillä juuri näy ja kokouksen nettistriimaus välittää lähinnä kuvaa puhujista, myös hiljaisten valtuutettujen käyttäytyminen toisinaan kummastuttaa. Minulta on usein kysytty, olenko laskenut lehteriltä, moniko valtuutettu pelaa pasianssia tai lukee iltapäivälehtiä kokouksessa. Olen vastannut ympäripyöreästi nähneeni monenlaista. Itselleni suurinta harmia aiheuttaa kollegoiden kunnioituksen puute. Yleisö aistii valtuustokollegan puheiden päällenauramiset ja silmien pyörittelyn. Sellainen teatteri syö kunnanvaltuuston arvovaltaa.
Luottamushenkilöt tekevät arvokasta työtä yhteisten asioiden hoitamiseksi. Valtuustokäyttäytymisellä ei kannata syödä oman työn arvostusta.