”Tallessa on”, Merja Rasi tuumasi helpottuneena havaittuaan ja kuvattuaan tutun Mokomaksi-nimetyn laulujoutsenen hengissä ja talvehtivan jälleen Vesilahden Onkemäessä sulana pysyvällä purolla.
Lentokyvytön Mokoma on valinnut Onkemäen puron talvehtimispaikakseen, nyt jo viidettä talvea ja hyvästä syystä. Lähialueella asuva Raisa Lindell on vuosittain huoltanut uskollisesti Mokomaa todellisella täysihoidolla. Toivottavasti Mokoma selviää kevään koittoon asti Onkemäenjärven ja Hirvijärven vapautuessa jääpeitteestä, sillä kettu, ilves ja merikotka on aina vaanimassa ja tarkkailemassa lentokyvyttömiä joutsenia.
Aloitettua talviruokintaa on tärkeää jatkaa keskeytymättä Lintujen talviruokintaa on tärkeää jatkaa keskeytymättä kevään koittoon asti, sillä monen siivekkään voimat uupuvat nyt kovan kovan alkutalven seurauksena, jos tutulta ruokintapaikalta ei enää ravintoa löydy.
Maamme 240 lintulajista noin 70 lajia jää sinnittelemään talveksi. Sinitiainenkin joutuu tankkaamaan yli oman painonsa verran energiaa selvitäkseen pakkasöistä ja siksi on paljolti riippuvainen löytämästään ruokintapaikasta.
Auringonkukkaa, pähkinämurskaa, talipalloja, talia, siemensekoitusta. Hangelle kauraa keltasirkuille, fasaaneille ja talvehtiville sorsille.
Pieni kuusitiainen, kuten hömö- ja töyhtötiainen varastoivat ruokaa jo syksyllä talvesta selviytyäkseen, mutta käyvät myös ruokintapaikoilla. Kuusitiaisella oli syksyllä valtaisa vaellus, jolloin etelärannikolla laskettiin yhtenä päivänä yli 69 000 kuusitiaista. Suurin osa oli ilmeisesti saapunut Venäjältä ja vaellus saattaa jatkua aina Keski-Eurooppaan saakka.
Osa kuusitinteistä voi jäädä paikalliseksi ja näin kasvattaa pesimäkantaansa maassamme. Omalla ruokintapaikallanikin on monen vuoden jälkeen useita kuusitiaisia vakiovieraina tali- ja sintiaisten kanssa. Yleisin ruokintavieraamme on nykyisin yllättävästi pikkuvarpunen, jonka suurin päiväsumma on ollut 60 yksilöä.
