Kellot ovat tavallinen joulukoriste. Niitä nähdessä mieleen tulee Helmi Auvisen runoilema ja Armas Maasalon säveltämä Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa. Siinä kellot soivat niin hiljaa, että ne eivät peitä kautta avaruuksien kaikuvaa riemulaulua eivätkä lapsosten kirkkaasti helkkyvää laulua. Noiden kellojen onkin soitava hiljaa, sillä avaruuksien riemulaulu lienee runossa yhtä äänetön kuin taivaalla välkkyvä tähtösten sarja tai kirkkaiden kynttilöiden lempeä hymy.
”Rauhallista joulua”, lukee monissa joulukorteissa. Kiireisille toivotetaan lepoa. On hiljentymisen aika. Ehkä rauhan toivotuksia saapuu myös koteihin, joissa riidellään. Toivotaan, että pyhät menisivät ilman torailua. Mutta monin paikoin käy toisin. Joka jouluna myös tapellaan jossain.
Maailmalla käydään sotia joulunakin. Ukrainan kodeissa palellaan vihollisen pommittaessa energialaitoksia. Ellei Gazaan saada rauhaa, tulee lisää kuolonuhreja niilläkin seuduin, joilla Rauhan Ruhtinas syntyi.
Toinenkin joululaulu soittaa hiljaisia kelloja. Une Haarnojan runoilema ja Ahti Sonnisen säveltämä Rauhaa, vain rauhaa kellot ne soi kuvailee vastasyntyneen Jeesus-lapsen lepoa. Kellot soivat lapselle, jota Maria tuudittaa. Miten kaunis ja lämmin kuva, täynnä hyvyyttä ja harmoniaa!
Laulussa kellot soivat ”vain rauhaa”, mutta maailmassa soittavat kellot muutakin. On herätyskelloja, hälytyskelloja ja palokelloja. Joka hetki tuottaa jossain ahdistusta riita, sota tai vaara.
Rauhaa, vain rauhaa ei jätä laulajaansa seimen luo nauttimaan hiljaisuudesta. Toinen säkeistö antaa synkän enteen vastasyntyneen kohtalosta. Risti heittää varjon Golgatalta Betlehemiin. Ei ole turvaa eikä pysyvää rauhaa maailmassa. Ei edes Jumalan Pojalla, miten sitten muilla maailman lapsilla.
Mutta Maria vain tuudittaa lastaan vaikka aavistaa tämän tulevaisuuden ja kokee siitä jo kipua. Hänen rauhainen mielensä toistaa rukousta. Mitä hän rukoilee, sitä laulun runoilija ei kerro. Eivät sanat olekaan niin tärkeitä. Rukous on luottamusta. Oli maailma miten rauhaton tahansa, Jumala rakastaa. Hän on lähettänyt Poikansa antamaan rauhan kaikille pelkääville.
Oi saavu jo, Immanuel, ja täytä toivo kansojen.
Käy, Kuninkaamme, päälle maan, näin riennä meitä auttamaan.
Oi hallitsija kansojen, tuo rauha maahan ihmisten.
Siunattua joulua!
Tampereen Piispantalossa
Matti Repo
piispa
