Vuosi on vaihtunut ja aluevaltuuston joulukuun kokouksessa käsittelimme hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarviota. Tässä vaiheessa hyväksyttiin 66 miljoonaa euroa alijäämäinen budjetti, mutta nähdäkseni sitä joudutaan ajantasaistamaan jo tammikuun 15. päivän kokouksessa. Samalla käsittelimme myös 2024–2026 taloussuunnitelmaa. Tässähän ei vielä ole mukana yhteistoimintaneuvottelujen mahdollisia säästöjä ja toisaalta valtio on leikannut hyvinvointialueen rahoitusta 20 miljoonaa tasosta millä hyväksytty budjetti on laadittu. Isoina huolina kokouksessa oli ennaltaehkäisevät palvelut kuten esimerkiksi tuet perheille, mielenterveyshoidot nuorille ja kuntouttava työtoiminta.
Aluevaltuusto hyväksyi myös kokouksessa 2025–2028 investointisuunnitelman esitettäväksi ministeriölle. Merkittävin hanke mielestäni on TAYSin keskussairaalan rakentamiskokonaisuus ja nuorisopsykiatrian uudisrakennus. Aluevaltuusto hyväksyi myös toimitilaohjelman, jolla tämän valtuustokauden aikana vähennetään tiloja joista voidaan luopua. Tämä varmasti tulee aiheuttamaan keskustelua eri kunnissa lähinnä juuri sen oman tutun paikan suhteen jos siihen kohdistuu luopumisvaade.
Kokouksessa esiteltiin myös tarkastuslautakunnan arviointiraportti. Selkein tapa kertoa asiasta on esitetty jako missä esitys on jaettu neljään osioon. Kriittinen ja välitöntä reagointia tarvitseva asia tai tehtävä, kriittinen ja seurantaa vaativa asia tai tehtävä, melko varmuudella suunnitellusti etenevä asia tai tehtävä ja suunnitellusti edennyt asia tai tehtävä. Näistä voi halutessaan katsoa tarkemmin Pirkanmaan hyvinvointialueen kokouspöytäkirjasta joulukuulta.
Nostan tässä esille vain tuon kriittisen ja välittömän reagointi -osion. Näitä on asiakastietojärjestelmien integrointi hoitoketjun toimivuuden varmistamiseksi sekä palkanmaksun oikeellisuuden varmistaminen. Toisena tärkeänä on kuntien tuottama, huolellisesti oikeaksi varmistettu tieto siirtyvän henkilöstön osalta ja sopimuksen hallinnan menettelyt.
Tarkastuslautakunnan arvioinnissa suurena huolena mainitaan nimenomaan valtiolta saatava rahoitus, asiakastietojärjestelmien integraatio sekä henkilöstön saatavuus. Kansanedustajana olen ollut tilaisuudessa käydä keskustelua sosiaali ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) kanssa. Hänen mukaansa ministeriö käy esitykset tarkkaan läpi ja pyrkii mahdollisimman hyvään lopputulokseen, mutta samalla ministeri Juuso antoi ymmärtää että rahoitus valtiolta ei ole rajaton.
Itse näen asian niin että on ehkä parempi luopua jonkin verran seinistä, mutta meistä jokaisen on saatava hyvää ja tarpeen mukaista hoitoa silloin kun sellaiseen on tarve.
Veijo Niemi
kansanedustaja (ps.)
aluevaltuutettu
