Sote-asioiden ja pelastustoimen siirryttyä pois kunnalta, luulisi täällä olevan entistä paremmat mahdollisuudet keskittää huomio kouluihin. Siksi tuntui pahalta lukea, että Lempäälän perusopetuksen ryhmäkoot ovat kaupunkiseudun suurimmat kolmosluokista ysiin asti. Kaiken lisäksi Lempäälässä oli ylivoimaisesti eniten oppilaita koulukuraattoria kohti. Tällä tavalla eivät koulujen ongelmat ratkea. Sekä opettajat että varsinkin oppilaat kaipaavat työrauhaa. Vasta sen jälkeen voidaan oppimistuloksiinkin odottaa parannuksia.
Toinen kysymys on se, että moni vanhempi siirtää kasvatusvastuutaan liikaa kouluille. Koulun pitäisi voida keskittyä omaan tehtäväänsä eli opettamiseen. Myös yhteiskunnan toimenpiteillä on oma vaikutuksensa vanhempien asenteeseen. On annettu jopa ymmärtää, että yhteiskunta kasvattaa lapset paremmin kuin vanhemmat. Tätä korostaa sana varhaiskasvatus. Taannoinen siihen liittyvä keskustelu oli kummallista. Pidettiin huolestuttavana, jos lapset olisivat kolmivuotiaaksi asti kotihoidossa ja jäisivät vaille yhteiskunnan tarjoamaa kasvatusta.
Tiukassakaan tilanteessa ei koulujen resursseja saa leikata, mutta muuta supistamista Lempäälästä varmasti löytyy. Veronmaksajana olen odottanut sopeuttamistoimien julkistamista, mutta nyt on vasta ilmaistu yhteinen tahtotila sopeuttamisen tarpeesta. Hitaita ovat herrojen kiireet, kuuluu vanha suomalainen sanonta. Myöhässä siis ollaan, eikä 3,3 miljoonan euron alijäämäinen talousarvio tälle vuodelle lisännyt vauhtia. Naapurikunnissa ollaan rivakampia, viimeksi kerrottiin Kangasalan konkreettisista sopeutustoimista. Lempäälän velkamäärä asukasta kohti lähestyy lähivuosina 5 000 euron rajaa, kun se vielä pari vuotta sitten oli 3 600 euroa. Tämäkään ei näytä huolestuttavan päättäjiä.
Lempäälän asuntomessujen valmistelu on vauhdissa. Lehdessä ollut karttakuva hätkähdytti. Samaan kuvaan olivat mahtuneet Saikan asuntomessualueen lisäksi myös Ideaparkin rakennus, ja ne näyttivät äkkiä katsottuna samankokoisilta. Tarkistin pinta-alat ja toden totta: asuntomessualue on vain jonkin verran Ideaparkia suurempi. Kuvitellaanpa, että asuntomessujen kaikki rakennukset tungettaisiin kauppakeskuksen sisään! Tämä ajatusleikki vahvisti käsitystäni messualueen ahtaudesta.
Ketä varten taidetta tehdään? Kysymys tuli ajankohtaiseksi loppuvuonna, kun Tampereen Työväen teatterin johtaja Otso Kautto sai potkut. Yleisömäärät eivät vastanneet tavoitteita, ja teatterin hallitus veti siitä omat johtopäätöksensä.
Kyse oli lyhyesti sanottuna siitä, että Kautto suosi kokeellisempaa teatteria, josta katsojat eivät pitäneet. Kun taidetta tehdään ammattimaisesti, sille on löydettävä maksaja. Yhteiskunta voi tukea taidetta vain tiettyyn rajaan asti. Voidaan siis sanoa, että taidetta tehdään yleisölle. Me voimme toki tehdä taidetta myös taiteen itsensä vuoksi, mutta silloin se tapahtuu yleensä omalla kustannuksella. Kynnys siihen, että joku on valmis maksamaan tuotoksistamme, on korkea.
Piikki
Keinotekoisen elämän huippu:
deittisovelluksesta etsitään tekoälyn luomia kumppaneita.
