Sanoittaja, laulaja-kitaristi ja lauluntekijä Reino Helismaa, 1913-65, jäi Suomen kevyen musiikin historiaan ilmiömäisen nopeana ja tuotteliaana tekstittäjänä. Hänen kynästään on lähtöisin 5 000 sanoitusta, sävellyksiä, näytelmiä, revyitä, radiohupailuja ja iltamasketsejä.
Repen laulut soivat kulkuritunnelmaa, Lapin ja villin lännen eksotiikkaa, hilpeitä riimittelyjä mutta myös vakavampaa elämänfilosofiaa. Somerolainen FT Eija Komu kertoo Reino Helismaan elämästä ja tuotannosta esitelmässä Repen kepeät ja kipeät laulut keskiviikkoiltana 21. helmikuuta Vesilahden kirjastossa.
Laulaja Kimmo Hovila esittää kitaransa kanssa laulut Sorsanmetsästys, Päivänsäde ja menninkäinen, Rakovalkealla, Kulkurin iltatähti, Reissumies ja kissa, Laulu Dnjeprille sekä Palaja Sorrentoon. CD:ltä kuullaan Esa Pakarisen eli Severi Suhosen tulkitsema Kylymässä mualimassa ja Tapio Rautavaaran esittämät Tuopin jäljet ja Olkoon näin.
Tapahtuman järjestää Vesilahden kirjasto, ja siihen on vapaa pääsy.
− Sota meidät nosti, totesi Repen esiintyjäpari Tapio Rautavaara, 1915-79.
Sota-aikana Helismaa sepitti tekstejä aseveljistään tuttuihin melodioihin ja esiintyi myös upseeristolle. Rautavaara oli puolestaan tullut tutuksi sotilaille juontaessaan Maaselän Radiota. He tapasivat sodan jälkeen ja aloittivat yhteistyön. Kansa janosi hauskoja iltamia ja viihdettä kovien vuosien jälkeen. Mukaan päätyi myös hanuristi Esa Pakarinen.
Vuonna 1950 Tapsa kuitenkin hajotti kolmikon.
− Kentällä on tilaa, hän perusteli päätöstään tyrmistyneille toveruksille.
Isku koitui myöhemmin Helismaan onneksi: yhteistyö Toivo Kärjen, ”säveltykin”, kanssa tiivistyi, ja kaksikko loi monia kuolemattomia laulelmia kuten Reppu ja reissumies.
Reino Helismaa ja Toivo Kärki olivat alituisesti tukkanuottasilla niin sanotun korkeakulttuurin kanssa. Repen kirjoittamia rillumareielokuvia kritisoitiin rankasti:
− Törky on törkyä.
Kansa äänesti jaloillaan, ja Repe iski takaisin arvostelijoilleen:
− Paha jätkän on taidetta ymmärtää, / kun on pihkainen varsi ja pahkainen pää!
