Suuren salin kolmella seinällä kymmenet näyttöruudut jakavat videokuvaa tieliikenteestä erilaisissa kohteissa. Fintrafficin tieliikennekeskuksen liikenneoperaattorit Tampereella valvovat ja ohjaavat suurinta osaa Suomen maantieliikenteestä, ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä.
Fintrafficilla on kolme tieliikennekeskusta. Helsinki hoitaa Uudenmaan alueen, ja Turku vastaa Varsinais-Suomesta sekä länsirannikosta. Tampereen vastuulla on muu Suomi.
Tieliikennekeskus luo reaaliaikaista liikenteen tilannekuvaa, joka kootaan tiesääasemien ja liikenteen automaattisten mittauspisteiden tuottamasta datasta. Suomessa on noin 500 tiesääasemaa. Kuvanäkymän antavat noin 900 tieliikennekameraa. Tilannetietoa tulee myös tienpidon urakoitsijoilta ja tienkäyttäjiltä.
– Kokoamme kaiken mahdollisen tiedon liikennetilanteesta ja kelistä tien päällä. Jaamme tietoa tienkäyttäjille, viranomaisille ja urakoitsijoille. Teemme liikennetiedotteita sekä ohjaamme muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä ja tiedotusopasteita. Tavoitteena on tuoda liikenteeseen sujuvuutta ja turvallisuutta, tieliikennekeskuksen apulaispäällikkö Frans Anttonen kuvaa toiminnan perussisältöä.
Järjestelmä ehdottaa, operaattori hyväksyy
Automaattinen seurantajärjestelmä tekee kerätyn datan pohjalta liikenneoperaattoreille ehdotuksia toimenpiteistä. Kun keli tai liikennemäärä vaatii nopeusrajoituksen alentamista, tieliikenneohjauksen integroitu käyttöliittymä antaa operaattorille hälytyksen ja ohjausehdotuksen.
Operaattori varmistaa, että järjestelmän antama ehdotus on aiheellinen. Hyväksytty ehdotus antaa järjestelmälle luvan tehdä muutoksia liikennemerkkeihin ja opasteisiin.
– Järjestelmä antaa aiheettomiakin ehdotuksia, mutta operaattori hylkää ne. Joskus operaattori odottaa ohjausehdotusta jo omien havaintojen pohjalta. Jos sitä ei tule, operaattori voi tehdä säätöjä käsiohjauksella, Anttonen kertoo.
Tampereella sijaitsevan tieliikennekeskuksen alueella on muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä noin 250 kilometrin matkalla. Pirkanmaalla on tästä noin 30 kilometriä.
Valvomosalissa on isoja videonäyttöruutuja kolmella seinällä. Näyttöihin on nostettu erityisesti tunnelikohteita, laajemmin Pirkanmaan seutua ja kolmostien näkymiä. Yhdellä seinällä ovat kohteet, joissa on päällä hälytys.
Kuvanäkymiä muutetaan vain hyvästä syystä ja yhdessä suunnitellen.
– Pysyvyyden ansiosta operaattori oppii, missä tietty kuva on. Silmä tottuu kuviin nopeasti ja löytää niistä tärkeitä asioita. Reagoimme tilanteisiin nopeasti, vaikka perusajatus ei ole tehdä havaintoja silmin vaan teknologian avulla.
Rantatunnelista kuvaa päästä päähän
Liikenneoperaattorit ottavat vastaan puheluita tienpidon urakoitsijoilta, viranomaisilta ja tienkäyttäjiltä. Tienkäyttäjän linjaan tulee ilmoituksia esimerkiksi kuopista ja muista vaarakohteista.
– Kun tieto ongelmasta tulee meille, se lähtee saman tien eteenpäin. Tievaurioiden vakavuusaste määrää, miten nopeasti urakoitsijat tekevät korjauksia.
Tieliikennekeskus saa ensitiedot onnettomuuksista suoraan hätäkeskuksesta, yhdessä pelastustoimen ja poliisin kanssa. Kun kyseessä on merkittävä tieosuus, operaattori lähettää usein heti ensitiedotteen tienkäyttäjille.
Yle ja useat kaupalliset radiokanavat lukevat liikennetiedotteita. Monet navigaattorimallit pystyvät ottamaan niitä vastaan. Fintrafficin mobiilisovellukseen ne tulevat push-viesteinä.
– Ensihavaintoja teemme etenkin tunnelialueilla, koska meillä on niihin kattava näkyvyys liikennekameroilla. Ilmoitamme tilanteista tarvittaessa hätäkeskukseen tai urakoitsijalle.
Liikenne Tampereen rantatunnelissa sujuu aiempaa paremmin. Paasikiventien kolmannen kaistan valmistuttua liikennettä ei ole tarvinnut pysäytellä iltapäivisin tunnelin suuaukolle. Muuttuvat nopeusrajoitusmerkit parantavat edelleen ruuhkien hallintaa.
Itään päin johtavan tunnelin poistumisrampissa Naistenlahdessa on ollut aamu- ja iltapäivisinkin jonoa. Tässä valo-ohjaus auttaa jonkin verran. Tärkeää on, että liikenne tunnelissa ei pysähdy kokonaan.
Tampereen keskuksen vastuulla on kymmenen tunnelia. Rantatunnelin jälkeen seuraavaksi pisin on Liipolan reilun kilometrin mittainen tunneli Lahdessa.
– Rantatunnelissa pysähtyy yllättävän paljon ajoneuvoja. Usein polttoaine jotenkin kummasti loppuu juuri tunnelin kohdalla. Alamäkeen pääsee melkein tyhjällä tankilla, mutta meno pysähtyy loppupään ylämäkeen.
Järjestelmä tunnistaa tunneliin pysähtyneen ajoneuvon. Jos auto on pientareella, operaattori voi laskea nopeusrajoitusta ja varoittaa liikkujia tilanteesta. Kokonainen kaista tai tunneli voidaan sulkea, jos ajoneuvo tai ihmisiä on vaarassa.
Malttia, kärsivällisyyttä
Pääsiäisen ruuhkat ovat jälleen alkamassa. Juhlapyhiin valmistautumiseen kuuluu liikennemäärä- ja sujuvuustietojen analysointia ruuhkapaikkojen ennakoimiseksi. Tieliikennekeskukset laativat tiedotteen yhdessä viranomaisten kanssa siitä, mitä tien päällä on odotettavissa. Aina muistutetaan yhteisistä liikenteen pelisäännöistä.
– Meno- ja paluuliikenteen päivinä briiffaamme toisiamme liikenteen sujumisesta. Teemme tavalliset työvuorot, mutta medialta voi tulla tavallista enemmän yhteydenottoja. Päällä on pientä ylimääräistä pöhinää.
Oli kyseessä arki- tai pyhäliikenne, Anttonen muistuttaa perusasioista, joilla tiellä liikkuminen pysyy sujuvana ja turvallisena.
– Täälläkin näemme, että kovin moni ajaa ylinopeutta ja tekee turhia ohituksia. Malttia tarvitaan, ja kärsivällisyyttä. Jos autoilija pääsee perille muutaman minuutin myöhemmin, se on lopultakin vain muutama minuutti.
Fintraffic perustietoja
- Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic tuottaa maa-, meri- ja lentoliikenteen ohjauspalveluja.
- Yhtiön omistaja on Suomen valtio.
- Väylävirasto on merkittävin yhtiön palvelujen ostaja.
- Liikevaihto 2022: 228,9 Me
- Henkilöstömäärä: 1100
- Tytäryhtiöt: Fintrafficin lennonvarmistus, Fintrafficin meriliikenteenohjaus, Fintrafficin raideliikenteenohjaus, Fintrafficin tieliikenteenohjaus
Teksti: Juha Jäntti
