”Pirha on keskittynyt tiloihin, kun pitäisi keskittyä toimintoihin” – Vesilahtelaiset eivät hyväksy supistusaikeita ja ehdottavat hyvien tilojen hyödyntämistä

Tärkeintä olisi saada ihmiset palveluiden piiriin, toteavat Pirjo Kauranen (vas.), Riitta Vatanen ja Pirjo Hakuni. Kuva: Katariina Rannaste

– Vesilahden terveysasema on palveluiltaan nykyisellään hyvä ja se on säilytettävä yhteistyössä Lempäälän terveysaseman kanssa, toteavat vesilahtelaiset Pirjo Hakuni, Pirjo Kauranen ja Riitta Vatanen.

Vatanen on Vesilahden vanhusneuvoston puheenjohtaja ja Hakuni ja Kauranen sen jäseniä. Vatanen toimii lisäksi edustajana Pirhan vanhusneuvostossa.

Kolmikko huomauttaa, etteivät heidän kommenttinsa tässä jutussa edusta Vesilahden vanhusneuvoston virallista kantaa. He haluavat tuoda esiin omia näkemyksiä ja muiden vesilahtelaisten heille purkamia tuntoja Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirhan) suunnitelmista.

Ne ovat herättäneet Vesilahdessa syvää huolta.

 

Pirha aikoo karsia terveysasemien määrän noin puoleen nykyisestä, koska nykyistä palveluverkkoa ei sen mukaan pystytä enää ylläpitämään.

Vesilahden terveysaseman kohtalo selviää 11 muun terveysaseman tavoin syksyllä, 30. syyskuuta mennessä, Pirhan kerrytettyä ensin kokemuksia liikkuvien palveluiden piloteista.

Lisäselvityksiä odottavat myös Vesilahden terveysasemalla toimivat kolme ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikköä; Anttilanhovi, Kurjenpolvi ja hoivaosasto. Laitoshoito lopetetaan lakisääteisesti vuoden 2027 loppuun mennessä, ja selvityksen alla on, soveltuvatko tilat ympärivuorokautiseen palveluasumiseen.

Lisäksi Vesilahden päiväkeskuksen tulevaisuutta pohditaan Pirhassa. Lähitori tulee tiettävästi ainakin toistaiseksi sijaitsemaan Narvassa.

Vesilahden hoivaosasto on yksi niistä yksiköistä, jotka Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palveluverkkoesityksessä on listattu jatkoselvitystä vaativiksi. Kuva: LVS-arkisto/Katariina Rannaste

Pirjo Kauranen muistuttaa, että esimerkiksi Narvasta on heikot julkiset liikenneyhteydet, eikä kaikilla ikäihmisillä ole omaa autoa.

Jos verikokeen vuoksi pitäisi lähteä Lempäälään tai Valkeakoskelle, ikäihminen joutuisi turvautumaan läheisiin tai kalliiseen taksikyytiin.

– Pirha vetää tiukkaa linjaa sosiaalihuoltolain mukaisista kyydeistä. Meillä on ihmisiä, jotka eivät pääse kauppaan kuin kerran viikossa. Raha sanelee, kolmikko mainitsee.

Pirjo Hakuni pitää käsittämättömänä, että Vesilahden terveysasema on otettu suurennuslasin alle. Asia olisi hänestä hieman paremmin ymmärrettävissä, jos tilat olisivat vanhanaikaiset tai homeessa, mutta sitä ne eivät ole. Kunto on Pirhan parhaalla luokituksella, 4.

– Pirha on ensimmäisenä toimintavuonna keskittynyt tiloihin, kun minusta pitäisi keskittyä toimintoihin. Tärkeintä olisi saada ihmiset palveluiden piiriin, Hakuni lataa.

– Monen täkäläisen näkemys on, että asiakasta ei ole muutoksessa kuunneltu. Pirha on unohtanut oman sloganinsa ”tärkeintä on ihminen”, hän näkee.

 

Koska Vesilahden terveyskeskuksen tilat ovat toimivat, ehdottavat Pirjo Hakuni, Pirjo Kauranen ja Riitta Vatanen Pirhalle niiden parempaa hyödyntämistä.

– Lempäälästä Vesilahteen on sama matka kuin Vesilahdesta Lempäälään. Useassa palveluverkon osakokonaisuudessa on mainittu Lempäälän terveysaseman ahtaudesta. Miksei voisi ajatella niin, että kummassakin on tietyt peruspalvelut ja muita palveluja jaettaisiin näiden kahden kunnan kesken, he esittävät. Valtakunnan tasollakin on puhuttu peruspalvelujen saavutettavuuden tärkeydestä.

– Vesilahden terveysasemalla on esimerkiksi kuntosali, jota ei ole Lempäälässä, ja avokuntoutuksessa kuntosali on tärkeä, Vatanen huomauttaa.

Vesilahden terveysaseman kohtalosta päätetään syksyllä. Kuva: LVS-arkisto/Joonas Leskinen

Sote-palveluiden uudistus on mittava, myöntävät Hakuni, Kauranen ja Vatanen. Tosiasia on, että rahanmenoa pitää saada vähennettyä.

– Mutta muutosta varten on rakennettu melkoinen hallintohimmeli, he kummeksuvat.

Myös Pirhan tiedotuslinja oudoksuttaa kolmikkoa. Se on heistä ollut omiaan herättämään pelkoja siitä, että mitään palveluja ei kohta ole.

– Pirhan tiedottaminen on mennyt koko ajan pieleen. Järjestyksen pitäisi olla, että jos joku palvelu loppuu, pitäisi samanaikaisesti kertoa, mitä muuta on tulossa tilalle tai mitä vaihtoehtoja on olemassa, Pirjo Hakuni sanoo.

Kolmikko näkee, että mitään palvelua ei saa lopettaa ennen kuin korvaavat palvelut ovat olemassa.

– Tärkeintä on, että jokaisella pirkanmaalaisella on kohtuullinen matka palvelujen piiriin.  Siksi terveysasemien, liikkuvien palveluiden ja digiklinikan kombinaatio on tärkeä, Riitta Vatanen toteaa.

– On olemassa suuri joukko ihmisiä, jotka voivat käyttää digiklinikkaa, myös ikäihmiset. Sen käyttö ei ole ikäkysymys, vakuuttaa digiklinikkaa testaamassa ollut Vatanen.

 

Palveluita pitäisi kolmikon mielestä viedä jatkossa kylille. Esimerkiksi flunssarokotuksia he pitävät onnistuneina. Niitä järjestettiin toissa vuonna Narvan senioritalolla, jolloin kyläläisten ei tarvinnut lähteä Kirkonkylälle.

Myös lähitorin pitäisi heidän mielestään olla tulevaisuudessa liikkuva lähitori, joka jalkautuisi kyliin. Se olisi kunnan rakenteen vuoksi järkevää.

– Lähitorien alkuperäinen ajatus oli yleisneuvonta ja sosiaalinen kanssakäyminen, mutta Pirha on viemässä niitä enemmän Pirhan palvelujen neuvonnan ja ohjauksen paikaksi.

– Mutta jos ihmiset eivät pääse lähitorin ja palveluohjauksen piiriin, ei homma toimi, he toteavat.

– Liika keskittäminen on ongelma, Riitta Vatanen (vas.), Pirjo Kauranen ja Pirjo Hakuni toteavat. Pirhan olisi vietävä palveluja kylille. Kuva: Katariina Rannaste

 

Lue myös:

Pirhan lähitorit Lempäälässä ja Vesilahdessa ovat jatkoselvityksen alla – Aluehallitus ikäihmisten laitospaikoista: suunnitelma korvaavista paikoista oltava ennen sulkemista