Paljon melua moottoritiestä – melua myös torjutaan, viherkäytävillä autetaan eläimiä ylittämään tiet

Puskiaisten oikaisun yleissuunitelmaa esitellyt yleisötilaisuus keräsi Sääksjärven koulun ruokalan täydeltä kiinnostuneita. Kuva: Seppo Kummala

Valtatie kolmen uusi linjaus Lempäälästä Pirkkalaan, eli niin kutsuttu Puskiaisten oikaisu, sekä Tampereen kaupunkiseudun kakkoskehätien parantaminen ovat edenneet lähes valmiiksi yleissuunnitelmaksi asti. Yleissuunnitelman on tarkoitus valmistua vielä kesäkuussa pienin tarkennuksin nykyisestä. Suunnitelmaa esiteltiin Lempäälän Sääksjärven koululla keskiviikkona ruokasalin täydelle yleisölle.

Vielä joulukuussa järjestetyssä vastaavassa tilaisuudessa suurin huolenaihe yleisöllä oli suunnitelmaan meluntorjunta. Huoli oli esillä nytkin, mutta tällä kertaa suurimman huomion vei uusien tielinjausten rakentamisen luontovaikutukset. Tehtyjä ympäristövaikutusten arviointeja esitteli niitä maastossa tehnyt konsulttiyhtiö Sitowiselle työskentelevä biologi Jaakko Kullberg.

Nyt suunnitelmaan oli maastotöiden perusteella lisätty niin kutsuttuja viherkäytäviä, eli tien ylityksiä tai alituksia, jota kautta eläimet pääsevät liikkumaan uusien tielinjausten halkomista metsistä toisiin. Kullberg kertoi kanadalaiskokemusten osoittaneen, että viherkäytävät tai -sillat ovat toimivia.

– Seurantatutkimusten mukaan nisäkkäät oppivat kolmessa vuodessa hyödyntämään viherkäytäviä kokeneempien ja viisaampien perässä. Sarvipäät löytävät viherkäytävät ensisijaisesti hajujälkien perusteella, kun rohkeimmat oppivat ensin käyttämään niitä.

Luontoselvityksessä tarkasteltiin myös EU:n direktiivilajeihin kuuluvien viitasammakoiden ja liito-oravien esiintymiä alueella. Direktiivilajien elinympäristöä ei rakentamalla saa häiritä tai vaarantaa. Kullberg katsoi, että niiden elinympäristöt voidaan tehdyillä linjauksilla turvata. Toisaalta hän kritisoi hieman merkkilajeja, jotka eivät ole Suomessa niin uhanalaisia, kuin jotkut direktiivilajeista puuttuvat. Esimerkiksi suojeltaviin kuuluvaa lahokaviosammalta esiintyy suunnittelualueella, mutta Kullberg totesi sitä esiintyvän yllättävänkin monessa paikassa Suomessa.

– Samanlaisella esiintymistiheydellä kuin lahokaviosammal Suomessa on, yksikään perhoslaji ei pääsisi edes tarkkailtavien listalle.

Luontoselvitykset kuten muutkin tiesuunnitelman asiakirjat ovat kokonaisuudessaan tutustuttavissa Väyläviraston hankesivuilla nimellä Valtatie 3 parantaminen välillä Lempäälä–Pirkkala.

Pirkanmaan ely-keskuksen tienpidon suunnittelu -yksikön päällikkö Tero Haarajärvi, Sitowise oy:n tiejohtaja Rauno Tuominen ja biologi Jaakko Kullberg esittelivät viittä vaille valmista yleissuunnitelmaa. Kuva: Seppo Kummala

Yleisön suurimmat mielenkiinnon kohteet liittyivät luontoarvoihin. Hanketta on vastustettu voimakkaasti, koska uudet tieväylät pilkkovat merkittävän, yhtenäisen metsäalueen Lempäälän ja Pirkkalan välillä. Alue on talousmetsää, mutta aktiivisesti vapaa-ajan liikkujien käytössä.

Pirkkalalainen metsänhoitaja ja tietokirjailija Petri Keto-Tokoi esitti huolensa ympäristöselvitysten suppeudesta. Hän korosti, että ympäristövaikutukset tulisi selvittää laajemmalta alueelta, kuin yksinomaan tielinjausten osalta. Hän totesi, että tielinjausten ympärille on suunniteltu kaavoitettavan teollisuus- ja asuinalueita, joiden luontovaikutukset pitäisi selvittää samassa yhteydessä.

Pirkanmaan ely-keskuksen tienpidon suunnittelu -yksikön päällikkö Tero Haarajärvi sanoi, että yva-selvitykset on tehty vaaditussa laajuudessa ja myös kaavoitussuunnitelmat huomioiden. Haarajärvi sanoi, ettei tiehankkeen yleissuunnitelmassa voida ottaa kantaa kuin ainoastaan tiehankkeeseen, niiden ympäristöä kaavoitettaessa tulee omat yva-selvitykset.

Keto-Tokoi oli epäileväinen koko hankkeen toteutumisesta. Hän vertasi moottoritien oikaisua vanhoihin suunnitelmiin vaikkapa Pyynikin moottoritiestä, Eteläpuiston rakentamisesta tai Kaupin ydinvoimalasta, jotka ovat kaatuneet mahdottomina.

– Tosiaan, sitä ydinvoimalaakin suunniteltiin aikoinaan.

Metsänhoitaja Petri Keto-Tokoi ei pidä LemPi-metsän pilkkomisesta uusilla tielinjauksilla. Kuva: Seppo Kummala

Moni kysyikin tämänhetkisten kustannusarvioiden mukaan 220 miljoonan euron hankkeen kannattavuudesta. Suunnitelmien mukaan saavutettavat edut kääntävät selkeästi mittarit kannattavan puoleen. Keskeisistä vaikutuksista etuja saavutetaan muun muassa matka-aikojen lyhennyksenä sekä valtatie kolmen ruuhkautumisen vähentymisenä uuden linjauksen ja sinne ohjautuvan liikenteen myötä myös nykyisillä tieosuuksilla.

Lempäälän kunnan varavaltuutettu Juho Kanervo (vihr.) kysyikin, miten määritellään ”merkittävä”, kun puhutaan merkittävästä matka-ajan lyhenemisestä hankkeen perusteina. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen oli vaikea sanoa, mutta Kanervolle vakuutettiin kokonaistaloudellisten säästöjen ja vaikutusten olevan niin huomattavia, että hanketta pidetään kannattavana.

Yleisöstä kysyttiin myös, täytyykö kaikki kolme hanketta toteuttaa, vai voitaisiinko niitä pilkkoa. Konsulttiyhtiö Sitowisen tiejohtaja Rauno Tuominen katsoi, että Tampereen kakkoskehä on niin oleellinen osa moottoritieoikaisua, että uutta moottoritietä tuskin rakennetaan ilman kehätietä. Pelkkä kehätie sen sijaan olisi mahdollista ajoittaa rakennettavaksi jo aiemmin, samoin kolmas osio, moottoritien leventäminen Ideaparkin kohdalla.

Aikataulua hankkeelle, jos se toteutuu, ei uskallettu arvailla. Mikäli yleissuunnitelma hyväksytään syksyllä, teoriassa tiesuunnitelmaa voitaisiin alkaa tehdä nopeimmillaan alkuvuodesta 2025. Myös se on hidas prosessi ja vaatii rahoituksen eduskunnalta. Vasta tiesuunnitelman valmistuttua se voi päätyä pitkään jonoon odottamaan eduskunnan rahoitusta.

Puskiaisinfossa oli paikalla myös lempääläisiä kunnallispoliitikkoja. Kunnanvaltuuston varajäsen Juho Kanervo (vihr.) peräsi määritteitä ”merkittäville matka-ajan lyhennyksille”. Taustalla seurasivat myös kuntapäättäjät Jocka Träskbäck (kok.) ja Pasi Huhtala (kok.). Kuva: Seppo Kummala

Lue myös: Puskiaisten oikaisun yleissuunnitelma etenee – luonto ja meluhaitat yleisöpajan huolenaiheina