Tällä hetkellä tuntuu, että joka paikassa riidellään, soditaan ja vihataan, puheilla ja teoilla! Ihmisyys ja ihmisarvo tuntuvat olevan alennusmyynnissä. Ihmisen arvo, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, ihmisyys ylipäätänsä eivät ole joku ideologia, uskonto tai poliittinen ohjelma – se on jotakin jonka pitäisi olla kaiken takana tai perustana. Uskonnot ja poliittiset ideologiat pitäisi rakentaa ihmisyyden kivijalalle eikä päinvastoin.
Ihmisyys ja jokaisen ihmisen arvon tulisi olla aina ennen kaikkia uskonnollisia ja poliittisia järjestelmiä. Muuten seurauksena on ihmisyyden irvikuva ja fyysistä, henkistä ja hengellistä väkivaltaa. Näinhän tapahtuu rankalla tavalla juuri nyt esimerkiksi Ukrainassa ja Gazassa.
Selkeät oireet näkyvät ikävä kyllä myös täällä meidän rakkaassa Suomessammekin. Ihmisyyden päivän vietolle on siis todella tarvetta juuri nyt. Ihmisen elämä kun on pyhää – kaikkien ihmisten!
Puhun enemmän minä-muodossa, enkä sorru löysään ja vastuuttomaan me yhdessä-puheeseen, jossa oletan asioita valmiiksi muiden puolesta heiltä ensin lupaa kysymättä.
Puhun omasta kokemuksestani ja vain siitä enkä oleta valmiiksi muiden kokemuksia enkä rinnasta niitä kevyesti omiin kokemuksiini. Minä en koskaan voi tietää ja tuntea, miltä toisesta oikeasti tuntuu tai on tuntunut, jos hän ei sitä itse minulle kerro.
En ”korjaa” sellaista, jonka en varmasti etukäteen tiedä olevan rikki. Pahaa jälkeä ovat saaneet ja saavat aikaan mielestään hyvää tarkoittavat nämä ”ehjän rikki korjaajat” (pahinta jos se tehdään vielä Jumalan nimissä).
Yritän olla provosoitumatta eli en mene suinpäin mukaan toisen ”ärsytykseen”. Opettelen läsnäoloa ja hiljaa olemista. Joskus paras vastaus on sanaton!
Puhun ja olen samalla tasolla toisen ihmisen kanssa, joskus edellä, joskus takana, toivottavasti useimmiten rinnalla mutta ei koskaan yläpuolella.
Viisaus ja tieto ovat eri maailmasta. Tietoa voi opettaa toiselle ja sitä voi oppia kirjoista. Viisautta sen sijaan ei voi toiselle opettaa eikä sitä voi oppia kirjoista, mutta sitä voi oppia yhdessä elämällä ja kokemalla. Myötätuntoa oppii vain kohtaamalla ja kuuntelemalla toisen ihmisen tarinaa.
Keskeneräisyys ja kasvunvara kunniaan. Valmiiksi ei tulla ja täydellisiä ei olla – ollaan ihmisiä!
Harri ”KirkkoHarri” Henttinen
Vesilahden seurakunnan kirkkoherra
