Tulkitsisin asiaa niin, että ainakin hänen tuntemansa liberaalit eivät halua hyväksyä kirkossa käyntiä. Kokonaisuuden kannalta on vaarallista, kun kristilliset arvot halutaan mitätöidä ja hämmästyttävää kun niitä pulpahtaa esiin odottamattomissakin tilanteissa itselleen tilaa etsien. Näin siellä, mutta asia ei ole vieras meillekään.
Tavaksi on esimerkiksi tullut Jumalan nimen kirjoittaminen pienellä alkukirjaimella. Jumalan persoona on elämän olemassaolon perusta, jos hänet halutaan sekoittaa kaikenlaiseen olevaisen sekaan, häntä ei enää kunnioteta. Olen ihmetellyt, miten laajalti tämä kirjoitustapa on levinnyt.
Halutaan tuoda julkiseksi oma näkemys ja samalla laajennetaan asiaa ja halutaan toistenkin olevan samaa mieltä. Itse asiassa vaaditaan oman menettelyn toteutumista toistenkin kohdalla. Uskonnon harjoittaminen julkisesti elämässä, lainsäädännössä ja kirkkoon kuuluminen eivät sovi vapaamieliseen elämään.
Kun jumalankieltäjä on tyhjän päällä, Herraan turvaava puolestaan elää lujassa luottamuksessa Isään Jumalaan, joka on koko kosmoksen, maailmankaikkeuden Luoja ja ylläpitäjä, ajan Herra. Mitään ei maailmassa tapahdu hänen tietämättään. Ihmisen turva on luottamus Jumalaan.
”Ylistys ja kirkkaus
viisaus, kiitos,
kunnia, valta ja voima
meidän Jumalallemme
aina ja ikuisesti. Amen”
Kristuksen kädet ovat kohotettuina ja kutsuvina. Hän antaa anteeksiannon ja levon. Tässä ovat ihmisen olemassaolon ja ongelmien ratkaisu, mikään ei ole tyhjän päällä.
Mirja Miettinen