Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous valitsi Elian uudeksi arkkipiispaksi marraskuun 28. päivänä Valamon luostarissa Heinävedellä. Hän seuraa tehtävässään arkkipiispa Leoa, joka jäi eläkkeelle 1. joulukuuta 2024. Elia on järjestyksessään yhdeksäs arkkipiispa.
– Kirkon kontribuutio, sen vuosituhantinen sanoma ja toiminta säteilevät kaikille elämänaloille ja -tasoille.
Arkkipiispa teroittaa, että kirkon pääviesti on aina ajankohtainen ja merkityksellinen. Ydin muistuttaa Jumalan jakamattomasta rakkaudesta jokaista ihmistä kohtaan.
– Maassamme voimakasta keskustelua virittäneet tapahtumat ovat osa laajaa yleismaailmallista ilmiötä, josta emme ole Suomessakaan osattomia. Debatissa molemmat ääripäät ovat poikkeuksellisen vahvat. Esimerkiksi meillä ortodoksisessa kirkossa vallitsee kiitollinen ja myönteinen tilanne, jossa etenkin nuoret miehet ovat kiinnostuneita uskonnostamme, ja he haluavat liittyä kirkkomme jäseneksi. Toisaalta täällä on henkilöitä ja voimia, jotka kärkkyvät ja vartioivat, ettei esimerkiksi kristillisyys olisi läsnä elämänpiirissä.
Arkkipiispa Elian mukaan Amerikassa on vastaava tilanne. Siellä muiden muassa piispat kertovat iloisia ja kannustavia uutisia hengellisyyttä janoavista ja kristillisyydestä kiinnostuneista nuorukaisista.
– Elämme siis hyvin samanlaista arkitodellisuutta.
Arkkipiispa Elia luottaa turbulenssin silmässäkin asiapohjaiseen tematiikkaan, jossa ymmärretään esimerkiksi klassisen musiikin asema ja merkitys sekä realistiset viitekehykset.
– Kirkkomme tehtävänä on tässä ajassa ja oloissa olla rauhoittavana osapuolena. Sovinnollisuus on nyt tärkeä hyve.
Arkkipiispa Elia huomauttaa, että kristinuskon pariin tuhanteen vuoteen mahtuu nousuja ja laskuja, mutta kristillisyys ei häviä eikä katoa minnekään.
Elia muistuttaa, että esimerkiksi kreikkalaisessa maailmassa yhtenäiskulttuuri on perinteisesti hyvin vahva, joten siellä ei ole meillä tuttua polarisaatiovääntöä.
Nykymuotoinen seurakuntajako tuli voimaan vuoden 2021 alussa.
Arkkipiispa Elia sanoo, ettei nykymuotoista hiippakuntajakoa ole kyseenalaistettu. Hänen mielestään kolmen piispan ja hiippakunnan kokonaisuus palvelee hyvin pinta-alaltaan laajan maan tarpeita. Lisäksi hiippakunnat on kirjoitettu lakiin.
Arkkipiispan mukaan on todennäköistä, että pian neljä vuotta toimineet suurseurakunnat nousevat jonkin ajan kuluttua uuteen mietintään.
– Kokemukset osoittavat, etteivät suurseurakunnat ole kaikin puolin onnistuneet suunnitelmien ja toiveiden mukaan. Arki ei ole mennyt niin kuin uudistusta toteutettaessa ajateltiin. Nyt mennään näillä kymmenellä seurakunnalla. Jossakin vaiheessa tehdään tarkka arvio, ja seurakuntajakoa mietitään tarvittaessa uudelleen.
Arkkipiispa muistuttaa, että ortodoksisessa kirkossa perinteisesti harkitaan ja mietitään ratkaisuja kaikessa rauhassa.
– Tässäkään asiassa ei voi hosua. Tulevaisuus voi tuoda toimi- ja työryhmiä, jotka syventyvät asiaan. Korostan, että kyseessä on tulevaisuuden asia.
– Emme pärjää yksin. Meidän oma Suomen ortodoksinen kirkkomme on jäsenmäärältään pieni. Tarvitsemme lämpöisiä ajatuksia muilta kirkkokunnilta. Tarvitsemme myös muiden kirkkojen apuja. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko antaa meille tilojaan lainaan, jotta voimme toimittaa palveluksia paikkakunnilla, joilla ei ole ortodoksista pyhäkköä.
Arkkipiispa Elia haluaa olla ekumenian aktiivinen edistäjä ja suuri ystävä.
– Ekumeniassa kunnioitetaan sääntöä, jonka mukaan kukaan ei kalastele jäseniä toisilta. Tosiasia kuitenkin on, että moni ihminen on löytänyt kristinuskon ekumenian avulla. Ekumenia toteutuu monessa perheessä ja suvussa huomaamattoman luonteikkaasti Suomessa. Jokaisella ortodoksilla on varmasti evankelis-luterilaisia sukulaisia ja ystäviä.
Arkkipiispa Elia sanoo suoraan, että pallo on hyvin isosti itärajan tuolla puolella. Hän on samoilla linjoilla edeltäjänsä arkkipiispa Leon kanssa. Elian mukaan suhteita voidaan alkaa palauttaa vasta sitten, kun asiat Ukrainassa ja Venäjällä ovat merkittävästi muuttuneet nykyisestä.
– Tilanne on tällä hetkellä mahdoton. Kirkko ei voi lähteä vallanpitäjien kanssa samalle tielle. Lopputulokset ovat hirveitä. Uskontoa ja politiikkaa ei saa sekoittaa toisiinsa. Ihmisoikeuksia on puolustettava ja vaalittava kaikissa olosuhteissa.
Arkkipiispa Elia sanoo, että kirkon on osallistuttava yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pidettävä siinä esillä omia arvojaan. Debattia voi käydä myös lainsäätäjien kanssa.
– Mutta kirkko ja valtio eivät voivat kulkea käsikynkkää niin kuin Venäjällä tapahtuu.
– Joulun sanoma on ajaton.
Esipaimen toivoo, ettei syntymäjuhlan ikuinen sanoma hukkuisi kaupallisuuteen eikä tavaran paljouteen.
– Soisin, että jokaisella olisi mahdollisuus hiljentyä ja rauhoittua olennaisen äärelle kirkollisessa joulun merkityksessä. Läsnä on suuri rakkaus. Maailman valo. Kristus syntyy, kiittäkää, Elia kannustaa.
