Kuntaan kuitenkin jäi ennaltaehkäisevän terveyden- ja hyvinvoinnin haasteet, joiden hoitamiseksi on säädetty laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Laissa on määritetty sekä kunnan että hyvinvointialueen velvoitteet.
Kunnassamme oli perustettu vuotta aikaisemmin asiaa valmistelemaan osallisuusjaosto, jonka tehtävänä oli muotoilla pohjaa uudelle toiminnalle. Silloin todettiin muun muassa: ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kohentaa kunnassa asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, yhteisöllisyyttä sekä se ennaltaehkäisee muiden ongelmien lisääntymistä yksilö- ja yhteisötasolla. Kuntalaisten hyvinvointia edistävä kunta samalla edistää kunnan elinvoimaisuutta veto-, pito- ja lumovoimatekijöiden myötä. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnalle taloudellisestikannattavaa HYTE-kertoimen vuoksi (valtionapujärjestelmään liittyvä)”.
Lähtökohdat olivat hyvin teoreettiset kuten tuosta esityslistatekstistä voi nähdä. Nyt on kahden vuoden ajan sisältöjä etsitty, yhteistyötä aloiteltu hyvinvointialueen kanssa. Vähitellen alkaa muotoutua mitä hyvinvoinnin käsite kunnille merkitsee. Hyvinvointialueen kanssa tehtävä työ on heittänyt esiin esimerkiksi uudenlaisen työn hyvinvoinnin ja terveyden turvallisuuskysymyksistä: turvallisuuskysymyksiin luodaan pohja kunnissa täällä tehdään ennaltaehkäisevän työn kautta. Sen onnistuminen vaikuttaa siihen kuinka paljon ”korjattavaa” siirtyy hyvinvointialueen palveluiden piiriin. Eli on suora kustannustekijä.
Toinen iso haltuun otettava kokonaisuus on Ikäihmisten ennaltaehkäisevä terveyden- ja hyvinvoinnin kokonaisuus. Tällä hetkellä tiedetään, että Pirhan kiristyneiden palvelukriteerien kautta kuntaan jää koteihinsa erittäin huonokuntoisia ikäihmisiä. Mitkä ovat kunnan heihin kohdistuvat palvelusuunnitelmat? Eivät ne ainakaan missään toimintasuunnitelmissa näy.
Parhaiten tällä hetkellä on kehittymässä kunnan ja yhteisöjen ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen. Siitä on ensi vuoden talous- ja toimintasuunnitelmassa Yhteisöpalvelujen kohdalla selkeät tavoitteet. Tämäkin on kovin paljon työtä teettävä kokonaisuus.
Toivoisin pohtivaa keskustelua molempien isojen toimialueiden nykyisestä kehitysvaiheesta, uusien ja vielä kartoittamattomien haasteiden kokonaisuuksista. Pelkään etenkin hyvinvointikysymysten toiselle sijalle jäämistä jos rinnalla on vastuu taloudellisten asiakokonaisuuksien kehittämisestä. Ihmisten arkeen suunnattavat palvelut voivat hahmottumattomina jäädä hahmottumattomiksi.
On kyse siis ihmisten arjen palveluiden turvaamisesta. Näille kokonaisuuksille pitäisi voida antaa vielä aikaa ja katsoa mitä kaikkea velvoitteita nousee esiin ja miten kunnan on niihin vastattava. Olemme päättäjinä tehneet paljon hätiköityjä, liian nopealla aikataululla tehtyjä päätöksiä. Päätöksien vaikuttavuudet ovat jääneet vähäiselle pohdinnalle.
Lisäksi suurlautakunnan muodostamine vähentää kuntademokratiaa, joka tarvitsee toisen pohdintakirjoituksen.
Maikki Hämäläinen-Ylikahri
kunnanvaltuutettu (kesk.)
Lempäälä
