Ehdotan, että suunnitellun kevytväylän liikenne tehtäisiin vanhalle tiepohjalle, nykyiselle mökkiliittymälle. Kevytväylä kääntyisi salmen penkereeltä (/sillalta) rannassa rannanmyötäisesti tälle vanhalle tiepohjalle. Vaikutusta kalmistolle ei olisi lainkaan. Tämä ratkaisu on muutenkin paras (vaikka kalmistoa ei olisikaan), että saadaan kevytliikenne mahdollisimman kauas tiestä melusaasteen takia.
Kun tämän kevytliikenteen toteutus on osoittautunut ikuisuusprojektiksi, vielä toinen ehdotus projektin toteutuksen helpottamiseksi ja kustannusten pienentämiseksi. Kevytväylää ei välttämättä edes tarvita Luhdankannan ja Rautialantien välissä. Vesilahdentien vanha pohja Luhdankannasta Kaakilanmutkan länsipäähän on kevytliikenteelle ihan riittävä, ja jälleen sekä melusaasteen takia että maisemallisesti parempi vaihtoehto. Kaakilanmutkan ja Rautialantien th:n välin pärjää myös tien vieressä. Kunhan se Lempäälän puoli saataisiin valmiiksi. Mieluummin heti!
Lehden artikkelissa projektipäällikkö mainitsee Vesilahdentiestä, että tämä on seututie, jolla ajonopeudet ovat suuria. Ihmettelen sitä, että miksi siinä on 80km/h rajoitus, koska viime vuosina trendi Lempäälän seudulla on ollut laskea ajonopeuksia. Tampereentien ajonopeus laskettiin heti 50 km/h:ksi Kuljun-Sääksjärven tienoilla, kun rattijuoppo sattui ajamaan Kuljussa suojatiellä ihmisen päälle. Äskettäin laskettiin Turuntien nopeutta 70km/h:ksi Ryynikästä pohjoiseen. Nämä kuitenkin ovat turvallisia teitä kevytliikenteelle. Mielestäni nopeuden laskut näillä teillä ovat olleet tarpeettomia. Mitä tapahtui Vesilahdentielle, joka on turvaton? Siellä joitakin vuosia sitten nostettiin nopeudet 80km/h:ksi!
Harri Mäkinen, ahkera Vesilahden-kävijä
Lempäälä
