Sen mukaan Sote-uudistus on leikannut hallinnon henkilöstön määrää historiallisen rajusti koko maassa. Suorastaan järisyttävät luvut yhdessä vuodessa.
”Vuoteen 2022 verrattuna julkisen sektorin sote-henkilöstömäärissä suurin muutos vuonna 2023 tapahtui sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa, jossa henkilöstömäärä väheni 65,8 prosenttia eli lähes 5 000 työntekijällä (noin 7 600 työntekijää vuonna 2022 ja 2 600 työntekijää vuonna 2023).”
Iso luuta on lakaissut myös runsaasti julkista keskustelua herättäneitä johtajapestejä. Vuonna 2023 johtaja-nimikkeillä työskentelevien määrä väheni 53,0 prosenttia (noin 290 työntekijällä) vuodesta 2022.
Toisena asiana muistutan Suomen Keskustan vajaa kaksi vuotta sitten tekemästä lakialoitteesta, jossa esitetään hyvinvointialueesta annetussa laissa tarkoitetun taseeseen kertyneen alijäämän kattamiskauden määräaikaista pidentämistä kahdesta vuodesta neljään vuoteen. Lainmuutos olisi voimassa määräaikaisesti vuoden 2027 loppuun saakka.
Hallitus yrittää leikata lähipalveluista liian paljon liian nopeasti. Talouspolitiikan arviointineuvoston suosittama aikalisä on välttämätön päätös, joka pitää tuoda eduskuntaan jo tulevina viikkoina,.
Nyt on korkea aika ottaa järki käteen ennen kalliiden lisävahinkojen syntyä.
Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoi raportissaan myös, että menojen kasvu ja suuret alijäämät vuosina 2023–2024 eivät osoita sote-uudistuksen epäonnistuneen, koska menojen nopea kasvu johtuu suurelta osin inflaation kiihtymisestä vuosina 2022–2023 ja suhteellisen kalliista palkkaratkaisusta.
Väestön ikääntyminen yksistään lisää menoja noin 4 prosentilla
Ikääntyneiden laitoshoidon kasvuennuste hallituskaudella on 14–15 prosenttia.
Mikko Kärki
Edelleen vahvasti keskustalainen
