Olihan meillä myös poliisi- käräjät, kyläkoulut ja kunnan sairaalat, jokaisessa kunnassa. Viinakaupan korvasi pontikkatehdas, pilsneriä joimme vain heinäpellolla janoon. Me olimme köyhiä, silti pidimme tuon kaiken pystyssä.
Nyt kun olemme digipalvelun pahoinvointivaltio, jäljellä ei ole mitään muuta, kuin silloin tällöin perille tuleva sähköposti ja palvelukyselyn viesti, että meidän palvelut nehän olivat hyviä? Englannin kieli vilisee elämäämme kuin pölhöbakteereja hallitukselta.
Sote- ja muut omituiset lyhennykset, kuten Pirha, Poso, Satku, Kutku, ELY ovat nyttemmin läänitysherroja, joiden mukaan viljat kylvetään ja elot korjataan, heikot jätetään heitteille ja kelvottomat palkitaan.
Pankkien konttoreita ei ole kunnissa, mutta niissä kunnissa ei ole kyllä rahaakaan. Vain hiekkaa pankkisalien lattialle kantavia vanhusrahjuksia.
Ennen sai kalastaja jakaa ja myydä saalinsa kauppoihin, nyt pitää olla EVIRA:n lupa ja oma kalankäsittelylaitos, vasta sitten saa myydä kalaa. Kurkut saavat puolestaan taas olla vaikka kuinka vääriä.
Saattohoito lienee tarkoitus ohjata Honkajoelle, kuten eläinten raadot samassa kyydissä. Kaikki olisi tehokkaan tehollista.
”Parantuneita palveluja” niitähän meille tulee, kun niiden hakeminen on mahdotonta ja palveluleikkauksia perustellaan.
Asuntopulan syy on selvinnyt. Syynä on varakkaiden tyhjänä pitämät vuokra-asunnot, niitä on varaa pitää tyhjillään ja majoittaa kuntavaalissa ehdolle tulevia naapurin pakolaisia. Lämmin talvi on kääntymässä kylmäksi kesäksi, joten keskimäärin sää on kunnollista.
Miten tämä liittyy ajankohtaiseen elämiseen, tai kunta-ja sote vaaliin? Ajattelepa ite! Puolihuolia tai alituista huolta, mutta vakituisen epävakaista. Kohti luontokatoa väistämättä mennään, siitähän ei kanna kukaan huolta?
Rauno Jääskeläinen
Pyrjähtämätön yrittäjä, lempääläläistynyt kuntavaaliehdokas (vas.).
