Kylässä asuminen ei ole kaikkien juttu, mutta on kuitenkin paljon ihmisiä, joita se kiinnostaisi. He kenties haluaisivat lapsensa pieneen kouluun. Tai heillä saattaa esimerkiksi olla hevonen tai yritystoimintaa, jossa tarvitaan erilaista kalustoa, joten asemakaava-alueen pieni tontti ei riitä. Lempäälän kylät voisivat olla heille ratkaisu. Itse emme kuitenkaan näytä tunnistavan tätä asiaa. Kyliä ei viime vuosina ole meillä nähty tasavertaisena asumisvaihtoehtona muiden joukossa, näin väitän. Lempäälässä tehtiin muutamia vuosia sitten strateginen yleiskaava. Itse odotin, että siinä myös kylät olisi nauhataajaman kehittämisen ohella nostettu esiin. Pettymyksekseni jouduin toteamaan, että strategisessa yleiskaavassa kylien osalta asia jäi likimain vain niiden olemassaolon toteamiseen.
Rakentamisen pitää kylissäkin olla hallittua. Se pitää toteuttaa myös kylän ilmettä ja maisemaa kunnioittaen. Mielestäni toimiva menettely näiden asioiden huomioimiseksi on keksitty ja se on myös jo käytössä. Ensin nimittäin tehdään kyläläisten johdolla ja yhteistyössä kunnan kanssa kylään maankäytön suunnitelma ja toisena vaiheena kunta jalostaa sen suunnitelman osayleiskaavaksi. Tällaisessa osallistavassa prosessissa on monia hyviä puolia, muun muassa paikallistuntemus ja kyläläisten näkemykset saadaan suunnittelutyöhön mukaan. Lastusissa on nyt menossa tällaisen prosessin toinen kierros. Tämä hyväksi havaittu toimintatapa pitäisi ottaa käyttöön myös muissa Lempäälän kylissä.
Kylät voisivat olla houkutteleva osa Lempäälän asumisvaihtoehtoja. Tämän ajatuksen toteutuminen edellyttäisi, että kylissä saa luvan rakentamiseen huomattavasti nykyistä helpommin. Miksi emme toimisi siten?
Heikki Konsala kuntavaaliehdokas (kesk.) Lempäälä
